Opiskelija Juho Mattilan, 22, ensimmäinen valtuustokausi on kääntymässä lopuilleen. Hänet valittiin neljä vuotta sitten valtuustoon 56 äänellä valitsijayhdistyksen listalta. Hänellä oli silloin aito halu vaikuttaa ja on edelleen.
Hän ei kuulu mihinkään puolueeseen. Merijärveläisittäin hän on toisinajattelija, sillä kunnanvaltuustossa istuu hänen lisäkseen vain keskustalaisia valtuutettuja. Hän ei pidä itseään radikaalina ja on mielestään hyvinkin yhteistyöhaluinen.
"Mielessäni ei ole mitään poikkeavaa yhteiskuntajärjestystä, jota ajaisin. Minusta tuntuu, että minulla on annettavaa kunnalle. Tarve vaikuttaa on mieluimmin voimistunut kuin laantunut."
Mattilan valinta ei tapahtunut niin kuin yleensä, että valitsijayhdistys olisi valinnut hänet ehdokkaakseen, vaan hän itse haali itselleen valitsijayhdistyksen. Siinä oli viisi nuorta, Mattilan kavereita. Näin nytkin, mutta jokunen valitsijayhdistyksen nuorista on vaihtunut, kun he ovat vaihtaneet paikkakuntaa.
Suu on
avattava
Nuori vaikuttaja ei ainakaan toistaiseksi halua liittyä mihinkään puolueeseen. Keskustalainenkaan hän ei halua olla, vaikka se ei hänen mielestään ole sen huonompi kuin muutkaan puolueet. Hän kuitenkin arvelee joskus liittyvänsä jonkun puolueen jäseneksi.
Juho Mattila valittiin suuren äänimääränsä perusteella myös kunnanhallitukseen. Hän otti tavan aukaista suunsa, vaikka ei asioista niin paljon tietäisikään. Sillä tavoin hän ainakin tulisi tutuksi muille. Hän on yrittänyt olla äänessä ja on kokenut, että häntä on kuunneltu ja hänet on otettu huomioon. Hänen lisäkseen kunnanhallituksessa on istunut myös muita ensikertalaisia.
"Oppositiohenkeen en ole lähtenyt. Ei ole ollut tarvetta muuttaa alkuperäistä esitystä, jos se on ollut kelvollinen. Yhteistyötä tarvitaan. Kukaan ei voi yksin päättää asioista."
Hän kokee olevansa valtuustossa tavallisena kuntalaisena ja erityisesti nuorena kuntalaisena. "Lähtökohta oli oma, nuorten näkökulma, mutta se on ajan mittaan laajentunut yleisemmäksi."
Mattilalla on meneillään kolmas vuosi tietojenkäsittelytieteen opinnoissa Oulun yliopistossa. Opiskelu ja valtuusto- ja hallitustyöskentely ovat sovitettavissa yhteen. Valtuusto on kokoontunut neljä tai viisi kertaa vuodessa ja kunnanhallitus kerran kuukaudessa.
Hän on ollut kunnanhallituksen edustajana vapaa-ajan lautakunnassa koko kauden ja sivistyslautakunnassa ensimmäiset kaksi vuotta. Hän on pitänyt molempia tärkeinä ja tuntenut ne itselleen läheisiksi.
Yrittäjiä tulee
tukea
Juho Mattila näkee Merijärven asumiskunnaksi. Siihen kuuluu, että on palveluja ja työpaikkoja. Peruspalveluista ei hänen mielestään voida tinkiä, ja ne on voitukin hoitaa kohtuudella. "Pienen kunnan etu on, että ihmiset tuntevat toisensa ja pystytään vaikuttamaan yksittäisten ihmisten tarpeisiin."
"Pienen kunnan on vaikea houkutella isoja teollisuusyrityksiä. Siksi paikallisten yrittäjien tukeminen on tärkeää. On tuettava niitä, jotka pystyvät työllistämään itsensä ja vielä parempi on, jos he pystyvät työllistämään vielä jonkun muunkin. "
"Vähenevä väkimäärä olisi saatava nousuun. Kun väki vähenee, vähenevät palvelutkin. Jos ei ole väkeä, ei ole kuntaakaan. Kunnan pitäisi tarjoa isoja ja edullisia tontteja ja viihtyisää elinympäristöä."
"Viihtyvyyteen tarvitaan kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. "Viime kesän laajennettu kulttuuriviikko antoi kunnasta myönteistä kuvaa ja lisäsi yhteenkuuluvuutta."
Pieni kunta ei voi tuottaa yksin erikoisempia palveluja. Kuntaliitos voisi Mattilan mielestä olla yksi vaihtoehto, mutta Merijärveltä puuttuu luonnollinen kumppani. "Oulainen on luonnollisin, mutta se on kuitenkin kaukana."
"Tehokkuutta palveluihin saadaan seutukuntayhteistyöllä. Sillä on käyttämättömiä mahdollisuuksia."