Hallitus on jo toteuttanut merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaetuuksiin, kuten työttömyysturvaan ja asumistukeen. Tämä kasvattaa viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen tarvetta.
Nyt suunnitellaan vielä 70 miljoonan euron leikkausta toimeentulotukeen – etuuteen, jota saavat kaikista pienituloisimmat kansalaiset. Tämä on ristiriidassa hallituksen lupauksen kanssa, että köyhimmiltä ei leikata.
Perustelut kaavailluille toimeentulotuen leikkauksille liittyvät talouden tasapainottamiseen. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että eriarvoisuuden vähentäminen ja köyhyyden torjuminen ovat taloudellisesti kannattavia investointeja pitkällä aikavälillä. Köyhyyden syventäminen ei säästä rahaa, vaan luo uusia kustannuksia.
Köyhissä perheissä kasvaminen lisää lasten syrjäytymisriskiä ja näköalattomuutta. Köyhyyden kierre voi jatkua sukupolvesta toiseen, jos perheen ahdinko vie lapsilta toivon paremmasta tulevaisuudesta.
Syvenevä köyhyys voi johtaa myös sosiaalisiin ongelmiin, kuten rikollisuuden kasvuun ja luottamuksen heikkenemiseen yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan.
On myös tärkeää muistaa, että toimeentulotuki ei tarjoa kenellekään ylellisyyttä, vaan se on viimesijainen tuki, joka turvaa välttämättömät perustarpeet. Näitä ovat muun muassa ruoka, vaatteet, asuminen ja lääkkeet.
Hallituksen esitys toimeentulotuen leikkauksista on vasta tulossa. Hallituksella on siis vielä mahdollisuus osoittaa, että lupaus olla leikkaamatta köyhimmiltä ei ollut pelkkää puhetta.
Anna Järvinen
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija