Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ti­rin­ky­län ky­lä­kou­lu an­sait­see reilun tar­kas­te­lun – eri­lai­sil­le asuin­alueil­le an­net­ta­va mah­dol­li­suus ke­hit­tyä omista läh­tö­koh­dis­taan

Tirinkylä on maaseutumainen, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kylä Oulussa. Se on paikka, jossa lapset voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä ja jossa arki rakentuu lähelle kotia. Kylän sydämessä toimii Tirinkylän koulu. Se ei ole pelkkä koulurakennus, vaan koko yhteisön kohtaamispaikka ja tärkein syy, miksi lapsiperheet haluavat asua alueella.

Koululla on myös kulttuurihistoriallista arvoa: se on rakennettu aikoinaan kyläläisten talkootyönä – työssä mukana olivat myös omat isovanhempani. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta viettävän Oulun olisi hyvä nähdä myös tällaiset paikalliset kulttuurihistorialliset arvot.

Kyläkoulujen merkitys ulottuu opetusta laajemmalle. Ne vaikuttavat suoraan siihen, nähdäänkö alue elävänä ja vetovoimaisena vai hiljalleen hiipuvana. Tirinkylässä on hyvä määrä oppilaita, ja koulu on aktiivinen osa kylän arkea. Samalla on kuitenkin eletty vuosia tilanteessa, jossa koulun tulevaisuudesta on julkisuudessa puhuttu sekä epäreilusti että epävarmana. Epävarmuus vaikuttaa suoraan siihen, uskaltavatko perheet muuttaa alueelle tai rakentaa sinne kotinsa. Tirinkylä ansaitsee tasavertaisen mahdollisuuden kehittyä, ja keskustelun suunnan olisi syytä kääntyä epävarmuudesta tulevaisuuden rakentamiseen.

Keskustelussa on noussut esiin myös kysymyksiä kouluverkkoselvitysten laskelmista. Aiemmissa raporteissa Tirinkylän koulun lakkauttamisesta arvioitiin saatavan säästöjä noin 121 000 euroa vuodessa. Uudemmissa selvityksissä säästöksi on esitetty 562 000 euroa eli moninkertainen summa. Onko laskelmissa on käytetty keskimääräisiä neliöhintoja eikä koulujen todellisia kustannuksia? Jos näin on, päätöksentekijöille annettu kuva säästöistä on harhaanjohtava.

"Kyläkoulujen merkitys ulottuu opetusta laajemmalle."

Myös investointien kohdentuminen herättää kysymyksiä. Samalla kun joihinkin kouluihin suunnitellaan mittavia remontteja ja lisärakentamista, elinvoimaisten, kooltaan pienempien koulujen tulevaisuutta tarkastellaan lakkautusten kautta. On aiheellista kysyä, tarkastellaanko kaikkia vaihtoehtoja tasapuolisesti?

Kouluverkko ei ole vain taloudellinen kysymys. Se on myös aluepolitiikkaa ja lasten arkea koskeva päätös. Valmistelussa tulee tarkastella avoimesti erilaisia vaihtoehtoja ja ottaa kuntalaisten näkemykset aidosti huomioon. Kuntalaisten mielipiteitä on kerätty kyselyillä ja selvityksillä, mutta moni kokee, että ne jäävät pöytäkirjojen liitteiksi ilman todellista vaikutusta – näkemyksiä ei oteta osaksi päätöksentekoa.

Oulu on kaupunki, jossa kuntaliitosten myötä on sekä tiiviitä asuinalueita suurine kouluineen että maaseutumaisia kyliä pienine kouluineen. Molemmille pitää olla tilaa. Tasapuolinen kouluverkko tarkoittaa sitä, että erilaisille asuinalueille annetaan mahdollisuus kehittyä omista lähtökohdistaan.

Tirinkylän koulun tulevaisuutta koskeva keskustelu ansaitsee avoimen ja reilun tarkastelun – sellaisen, jossa päätökset perustuvat läpinäkyviin laskelmiin, ja jossa myös kyläyhteisön ääni tulee aidosti kuulluksi.

Sanna Haipus

Tirinkylän kyläyhdistys