Oulun vankila: Ha­luat­ko ostaa van­ki­lan? Ra­ken­nus tulee myyn­tiin ehkä jo lä­hi­vuo­si­na

Luitko jo tämän? : Leevi Me­ri­läi­nen, 20, päätyi Kärp­pien lii­ga­jouk­kueen maa­li­vah­dik­si mutkien kautta

Mainos: Mil­lai­sia luon­to­ju­tu­ja sinä ha­luai­sit lukea? Vastaa ja osal­lis­tu 100€ lah­ja­kor­tin ar­von­taan.

Tilk­ku­töi­tä 30 vuotta loih­ti­nut ou­lu­lai­nen Paula Vainio teki in­to­hi­mos­taan työn – ”On kieh­to­vaa, kun kangas loppuu”

Oulu
-
Kuva: Niina Hentilä

– Minulla ei ole autoa, mutta minulla on 20 000 euroa maksava ompelukone, Paula Vainio naurahtaa.

Hinta paljastaa, että kyse ei ole ihan mistä tahansa tikkauskoneesta. Vainion Heinäpäässä sijaitsevan Pienen Tilkkupuodin ovelta voi bongata tiettävästi Pohjois-Suomen suurimman ompelukoneen.

– Juuri tämän merkkistä vastaavanlaista konetta ei ole yhtään Suomessa. Suomalainen maahantuoja ei suostunut myymään minulle. Sanoi, ettei kukaan Suomessa osta tuollaista konetta. Täytyi tilata Ruotsista asti.

Vainio on hyvin tietoinen siitä, että hänen harjoittamansa käsityö on harvojen puuhaa. Hän arvelee, että Suomessa on yhteensä kaksi tai kolme yritystä, jotka tarjoavat tikkauspalveluita valmiisiin tilkkupintoihin.

– Todella harva tällaista työkseen tekee näillä leveysasteilla. Keski-Euroopassa ja etenkin Yhdysvalloissa tikkauspalvelun tarjoaminen on melko tavallista.

Kuusitoista vuotta

Paula Vainio kulki kolmi–nelikymppisenä Stora Enson palveluksessa paikkakunnalta toiselle määräaikaisuuksien perässä. Lopulta hän kyllästyi jatkuvaan pätkätyöhön ja halusi elämältään jotain muuta.

Tuossa vaiheessa Vainio oli toteuttanut jo 15 vuotta intohimoaan ja tehnyt tilkkutöitä.

– 43-vuotias oli työmarkkinoilla sellainen, ettei sellaista kukaan halunnut. Ymmärsin kuitenkin, etten pysty elämään tilkkutöiden tekemisellä.

Vainio päätti perustaa verkkokaupan ja myydä sitä kautta kankaita.

Aloitushetkestä tuli maaliskuun ensimmäinen päivä kuluneeksi 16 vuotta.

– Minulla ei ollut ajatus-takaan perustaa kivijalkaliikettä. Parin vuoden jälkeen kuitenkin huomasin, että tavarat eivät voi olla kotona.

Aluksi Vainio piti putiikkia Torikadulla. Kuusi vuotta sitten hän siirtyi Heinäpäähän vanhan osuuskaupan tiloihin, oman kotinsa lähelle.

– Tämä on ollut tosi hyvä ratkaisu.

”Valitettavasti tämä alkaa olla ikääntyneiden ihmisten laji."

Värikästä luomistyötä

Paula Vainio on oman myymälätyönsä ohella opettanut vuosikausia kansalaisopistossa tilkkutöitä. Tänä vuonna hän kuitenkin päätti pitää siitä taukoa. Nyt Vainio opettaa kolmea ryhmää viikossa omassa liikkeessään.

– Valitettavasti tämä alkaa olla ikääntyneiden ihmisten laji. Se vaatii pitkäjänteisyyttä. Ihmisillä ei ole aikaa.

Tosin koronan myötä lisääntynyt vapaa-aika on näkynyt Vainion bisneksessä positiivisesti. Kurssit ovat jääneet vähemmälle, mutta nettikauppa on kohentunut.

Vainio on järjestänyt korona-aikana myös mysteeritilkkutöitä nettikurssina. Viime vuonna osallistujat tekivät parisängyn peiton, tänä vuonna torkkupeiton. Erilaiset peitot ovat myös Vainiolle mielekkäimpiä töitä.

– Minulle palkitsevinta on, kun saan käytettyä jämäpaloja. On kiehtovaa, kun kangas loppuu ja se pitää korvata toisella. Tämä on luomistyötä. Värien kanssa pelaamista, Vainio sanoo.