Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulu ei ole 20 suurimman kasvukunnan joukossa vuosina 2024–2045.
Asia selviää aluekehityksen asiantuntijan Timo Aron viestipalvelu X:ssä julkaisemista tiedoista.
Kartan perusteella Oululle voidaan odottaa kasvua kuitenkin yli kymmenen prosenttia. Kaikista Suomen kunnista kasvua odotetaan 77 kunnalle. Väestö puolestaan vähenee 232 kunnassa.
Ennusteen mukaan tulevina vuosikymmeninä eniten kunnista kasvaa Espoo, jolle ennustetaan kasvua 32,3 prosenttia.
Aron samassa yhteydessä julkaisemasta Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen vertailussa Oulun seutu häviää muun muassa bruttokansantuotteessa ja käytettävissä olevissa nettotuloissa.
Oulu on sen sijaan on edellä muun muassa koulutuksessa.
– Oulun seutu vahva tutkimus-, ja kehitysmenoissa, koulutustasossa ja lainakannan alhaisuudessa, Aro kirjoittaa.
Valoisaa tulevaisuutta Pohjois-Pohjanmaalle ja Lapille osoittavat uusien työpaikkojen ja yritysten perustamisesta kertovat luvut.
Timo Aron mukaan Pohjois-Pohjanmaalla taloudelliset erot ovat maakunnan sisällä suuria.
Tilastoja kohottaa Oulun kaupunkiseudun, Ylivieskan, Kalajoen ja Pyhännän vireys. Muualla maakunnassa tilanne on huonompi.
– Kun katsotaan kunta- tai paikkatietotasolla, kasvu tulee käytännössä Oulun ydinkaupunkiseudulta ja pistemäisesti muualta, Aro kertoi Kalevan haastattelussa aiemmin.
Tilastokeskus: Nettomaahanmuutto ylläpitää Suomen väkiluvun kasvua
Suomen väestön ikääntymisen ja matalan syntyvyyden maalaamaan synkkään horisonttiin ilmestyi torstaina yllättäen valonsäteitä, kun Tilastokeskus julkaisi uusimman väestöennusteensa. Ennuste luotaa väestön kehitystä nykyisten trendien pohjalta aina vuoteen 2075 asti.
Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi Suomen väkiluvun kasvua pitkälle tulevaisuuteen, arvioi Tilastokeskus. Nykyisen tason maahanmuutolla Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Väkiluku pysyisi kasvussa 40 000 henkilön nettomaahanmuutolla vuodessa.
Vielä kolme vuotta sitten Tilastokeskus ennusti, että Suomen väkiluku kääntyisi laskuun vuonna 2034.
– Edellisen, vuonna 2021 julkaistun väestöennusteen jälkeen on tapahtunut erityisen paljon väestöennusteen pohjalla olevassa syntyvyydessä, kuolevuudessa ja muuttoliikkeen kehityksessä. Nämä kolme komponenttia ovat kehittyneet hyvin erikoisesti viime vuosien aikana, kertoi Tilastokeskuksen tiedotustilaisuudessa osastopäällikkö Hannele Orjala.
Orjalan mukaan syntyvyys on laskenut odotettua nopeammin. Kuolevuuteen eniten viime aikoina vaikuttanut tekijä oli koronaviruspandemia, jota edeltävään tasoon ei ole vieläkään palattu.
Ukrainan sota järistellyt tilastoja
Maahanmuutto taas on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suuren hyökkäyssotansa Ukrainassa.
– Ukrainan sodan seurauksena Suomeenkin on saapunut arviolta 70 000 Ukrainan kansalaista. Johtuen kansallisesta lainsäädännöstä he eivät kaikki näy tilastoissa, mutta noin 20 000 ukrainalaista sai vuoden 2023 aikana kotikunnan Suomesta. Tällainen 20 000 ihmisen maahanmuutto muun normaalin maahanmuuton päälle luonnollisesti muuttaa kuvaa aika rajusti, kertoi tiedotustilaisuudessa Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo.
Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt erityisesti Aasiasta.
– Maahanmuutto Aasiasta on ylittänyt jo maahanmuuton Euroopasta, mikä on mielenkiintoinen asia, kertoi Rapo.
Tuoreen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaisi Suomessa lähes 300 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrä saavuttaisi huippunsa 2050-luvun alkupuolella ja olisi noin 3,84 miljoonaa. Vuoden 2021 ennusteessa arvioitiin, että vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,1 miljoonaa henkilöä.
Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä ensi vuonna ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain. Oletukseen liittyy epävarmuutta esimerkiksi Ukrainan sodan vuoksi.
Miesten elinajanodotteen ennustetaan pitenevän vajaalla neljällä ja naisten vajaalla kolmella vuodella vuoteen 2040 mennessä.
Huoltosuhteen heikkeneminen lykkääntymässä
Tilastokeskuksen väestöennustetta ei ole tarkoitettu kiveen hakatuksi ennustukseksi, vaan se mallintaa vain nykyistä kehityksen suuntaa tulevaisuuteen erityisesti poliittisia päättäjiä varten.
– Ennustetta ei pidä tulkita vääjäämättömästi toteutuvaksi, koska sitä ei ole tarkoitettu toteutuvaksi. On selvää, että väestönkehitys ei koskaan jatku muuttumattomana vuosikymmeniä, kertoi Rapo, jonka mukaan ennuste on laadittu poikkeuksellisen suuren epävarmuuden vallitessa.
Nykyisen tasoinenkaan maahanmuutto ei ennusteen mukaan pysäyttäisi väestön ikääntymiskehitystä, sillä lapsia ja nuoria olisi tulevaisuuden Suomessa entistä vähemmän. Ennusteen mukaan Suomen alle 15-vuotiaiden määrä laskisi nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 nuoreen vuoteen 2070 mennessä.
Tilastokeskuksen mukaan nykyinen nettomaahanmuutto lykkää huoltosuhteen heikkenemistä mutta ei estä sitä. Sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti on Suomessa tällä hetkellä 62 alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde pysyisi nykytasolla seuraavat 15 vuotta ja olisi vuoden 2039 lopussa 60.
Tämän jälkeen muiden kuin työikäisten määrä sataa työikäistä kohden lähtisi nousuun ja olisi 72 vuoden 2070 lopussa.
Tilastokeskuksen mukaan matalan syntyvyyden seuraukset ikärakenteelle tulisivat nykyisellä väestökehitykselläkin eteen viimeistään 2060-luvulla. Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun maassa syntyy alle 50 000 lasta.
Kasvua Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Väkiluvun ennustetaan kasvavan 8 maakunnassa ja vähenevän 11 maakunnassa. Vuoden 2023 aikana 31 kunnassa syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi. Havaitulla syntyvyyden tasolla vastaavanlaisia kuntia olisi 18 vuonna 2035 ja enää 13 vuonna 2045.
Eniten väestö on kasvamassa Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa väestön ennustetaan vähenevän yli kymmenesosalla. Ei-työikäisten määrä suhteessa sataan työikäiseen eli huoltosuhde oli vuonna 2023 suurin Etelä-Savossa (82,3) ja pienin Uudellamaalla (51,3).
Yli 64-vuotiaita oli Suomessa vuoden 2023 lopussa 1,3 miljoonaa. Määrän ennustetaan ylittävän 1,5 miljoonan rajan 2040-luvun alussa. 2060-luvun alkuun mennessä heitä olisi jo yli 1,75 miljoonaa, ja 2 miljoonan raja rikottaisiin vuoteen 2070 mennessä. Yli 64-vuotiaita olisi suomalaisista liki kolmannes (31 %) vuoteen 2070 mennessä. Nykyisin heitä on 23 prosenttia väestöstä eli vajaa neljännes.
Syntyvyys mataa pohjalukemissa
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tämän vuoden syyskuun lopulla runsaat 5,6 miljoonaa ihmistä. Väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana noin 25 000 ihmisellä.
Ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–syyskuussa eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi yhdeksässä ja väheni kymmenessä maakunnassa.
Suomen nykyistä väestönkasvua on tähänkin asti ylläpitänyt maahanmuutto. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttoja oli tammi–syyskuussa runsaat 37 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Samalla ajanjaksolla syntyneitä oli lähes 9 800 vähemmän kuin kuolleita.
Suomen syntyvyys on teollisuusmaiden maailmanlaajuisten trendien mukainen. Kesäkuussa julkaistiin taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportti, jonka mukaan kehittyneimmissä ja vauraimmissa teollisuusmaissa syntyy puolet vähemmän lapsia kuin vielä 1960-luvulla.
Raportin mukaan vuonna 1960 lapsia syntyi OECD-maissa keskimäärin 3,3 naista kohden, kun vuonna 2022 lapsia syntyi 1,5 naista kohden. Syntyvyys on nyt huomattavasti alle tason, jolla nykyinen väestömäärä pysyisi yllä ilman maahanmuuttoa. Nykyisen väestön säilyttämiseksi lapsia tulisi syntyä 2,1 naista kohden, järjestö sanoo.
Syntyvyyden lasku voi raportin mukaan johtaa väestöjen kutistumiseen jo ensi vuosikymmenellä. Silloin kuolleisuus ylittäisi syntyvyyden ensimmäistä kertaa puolen vuosisadan aikana.
Suomessa syntyvyys on vielä OECD-keskiarvoa heikompaa ja laski viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,26 lasta naista kohti, mikä on vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin matalin luku. Vuoden 2024 väestöennusteen laskelmissa oletetaan, että syntyvyys pysyisi tulevaisuudessa vakiona tällä 1,26:n tasolla, mutta tosimaailmassa se tulee vaihtelemaan.