Vain muutama vuosi sitten olisi tuntunut epäuskottavalta, että suomalaisnuorten pääasiallinen uutislähde voisi joskus olla kiinalainen sosiaalisen median sovellus. Nyt tämä on totta. Uutismedian liiton tutkimus kertoo, että 13 – 18-vuotiaiden suomalaisnuorten suosituin uutislähde on jo toisena vuonna peräkkäin Tiktok.
Tiktokin kautta tulevia uutisia seuraa 53 prosenttia nuorista. Suosituimpien uutislähteiden kärkikuusikkoon kuuluvat niin ikään Instragram, Snapchat ja Youtube. Kuvan, etenkin liikkuvan, asema on tukeva.
Moni nuori viettää somen parissa useita tunteja päivässä. Tiktokin keskeistä sisältöä ovat viihdyttävät lyhytvideot. Jos aika kuluu mukavasti niiden parissa, vähempikin määrä uutisia riittää.
Viime viikolla julkaistu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tutkimus liittyy sekin nuorten maailmaan ja viestintään. Tutkimus arvioi kuudesluokkalaisten, siis varhaisteinien, osaamista matematiikassa ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Hätkähdyttävin tulos liittyi äidinkieleen. Hyvään osaamiseen ylsi vain 16 prosenttia oppilaista. Mittarina olivat opetussuunnitelman tavoitteet.
Vaikka maailma ja tiedon hankinta kuvallistuvat, lukeminen ja kirjoittaminen ovat edelleen olennaisia arkielämän työkaluja. Omien asioiden hoito edellyttää usein kykyä ilmaista itseään vakuuttavasti ja lukea vaativiakin tekstejä. Näin vaikkapa työpaikkojen haussa, opiskelemaan pyrittäessä ja viranomaisten kanssa asioitaessa.
Jos ei pysty ajamaan etujaan, voi tulla työnnetyksi sivuun. Demokraattinen yhteiskunta ylipäätään tarvitsee valveutuneita ja tietäviä kansalaisia, joita ei noin vain ohjailla esimerkiksi huuhaa-sanoman seuraajiksi.
Sosiaalisen median ylettömäksi paisunut käyttö on heikentänyt lasten ja nuorten lukuintoa. Saman tekijän moni kasvattaja nimeää alentuneen keskittymiskyvyn syyksi. Jos videoklipissä kohokohtaan pääsyyn kuluu 20 sekuntia, kirja tai muu teksti tuntuu helposti toivottoman hitaalta.
Keinoja lukuinnon lisäämiseen tarvittaneen monia. Katsetta ei pidä kääntää vain kouluun vaan myös koteihin. Jos vanhemmat lukevat, se toimii esimerkkinä lapsille.
Yhtenä keinona on jo esitetty kansallista lukusuositusta, vaikkapa 15 minuutin mittaista päivittäistä "lukuvarttia". Oulun uudistuva pääkirjasto toivottavasti sekin nostaa lasten ja nuorten kiinnostusta kirjoihin.
Perinteinen kirja tuntuu myös jälleen kiehtovan koululaisia. "Käyttöliittymälla" tuskin on silti suurta väliä. Pääasiassa, että totutaan lukemaan.
Sosiaalisen median alustojen joukossa kriittinen sormi osoittaa vahvimmin juuri Tiktokiin, ja tuskin syyttä. Kiinan omaan Tiktok-versioon Douyiniin sisältyy kiinnostava aikarajoitus: alle 14-vuotiaat voivat seurata sitä vain 40 minuuttia päivässä.
Tiktokin käyttöikäraja on 13 vuotta, mutta sen noudattamista ei valvota. Ehkä Kiinassa on oivallettu jotain, mihin muualla maailmassa ei vieläkään ole herätty.