Miten piilottaa valtava, yli sadan neliökilometrin soidensuojelualue? Yksi varma tapa on sijoittaa koko suoalue Etelä-Lappiin seudulle, jota ei juuri tunneta luontokohteistaan.

Martimoaapa on yksi pohjoisen hienoimmista luonto- ja retkikohteista, joka on pysynyt tuntemattomana suurelle yleisölle. Eikä se ole edes syrjässä: Suoalue on 30 kilometrin päässä Nelostieltä ja pikitietä pääsee parkkipaikalle asti.

Metsähallituksen kenttäpäällikkö Jarmo Asell kertoo, että Martimoaavalla rekisteröidään 15 000 käyntiä vuodessa. Verrattuna Suomen kansallispuistoihin, niistä vain yhdessä käytiin harvemmin vuonna 2020.

Asellin mukaan yksi syy tuntemattomuuteen voi olla kansallispuistostatuksen puuttuminen. Ihmiset osaavat hakea kansallispuistoja retkikohteiksi, mutta soidensuojelualueelle voi olla vaikeampi löytää. Tämä ei mitenkään vähennä Martimoaavan arvoa luontokohteena, mutta se ei osu kansallispuistoja keräilevien retkeilijöiden ”bucket” -listoille.

Sijainnillakin on väliä: Moni retkeilijä hurauttaa suorinta reittiä läpi Etelä-Lapista ja Tornionjokilaaksosta matkalla pidemmälle pohjoiseen. Se vähiten vierailtu kansallispuistokin on naapurissa: Perämeren kansallispuisto Kemissä.

Asellin mukaan pelkkä sijainti ei kuitenkaan selitä tuntemattomuutta, koska Martimoaapa ei ole kovin suosittu lähikohteenakaan.

– Kemi-Tornion alueella paikallisetkaan eivät välttämättä tiedä siitä. Osittain markkinointikin puuttuu, lähellä ei ole esimerkiksi Metsähallituksen luontokeskuksia.

Martimoaapa kelpaisi kaikin puolin kansallispuistoksi: 134 neliökilometrillään se olisi Suomen 10. suurin. Monipuolisen ja arvokkaan suoluonnon lisäksi alue tarjoaa myös maisemia: Alueen länsiosissa Penikat kohoavat yli sata metriä suon yläpuolelle.