Vanhuspalvelut kärsivät työvoimapulasta. Ongelma kärjistyy etenkin kotihoidossa, jossa neljännes yksiköistä tekee joka viikko töitä liian vähällä henkilöstöllä. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta seurannasta.
THL:n mukaan vaikeimmista henkilöstön saatavuusongelmista kärsivät yksiköt tekivät töitä vajaalla henkilöstöllä päivittäin tai lähes päivittäin. Näitä yksiköitä oli kuusi prosenttia kotihoidon yksiköistä.
Lisäksi kotihoidossa tehdään paljon ylitöitä. 43 prosenttia yksiköistä ilmoitti, että ylitöitä tehdään viikoittain tai useammin. Joka kymmenennessä kotihoidon yksikössä ylityöt ovat jopa päivittäisiä.
– Henkilöstövaje heikentää tällä hetkellä palvelun saatavuutta ja laatua tuhansilla kotihoidon asiakkailla. Asiakkaille henkilöstövaje näkyy kiireisinä, siirtyneinä, lyhennettyinä tai väliin jääneinä kotihoidon käynteinä, THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo kertoo.
Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa neljä prosenttia yksiköistä toimi riittämättömällä henkilöstöllä viikoittain. Ympärivuorokautisessa hoidossa 95 prosenttia yksiköistä täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen, eli yksikössä oli 0,55 hoitajaa asukasta kohden. Edellisellä seurantakerralla luku oli 90 prosenttia.
Ympärivuorokautisessa hoidossa ylitöitä tehdään vähemmän. Vain yksi prosentti yksiköistä ilmoitti, että ylitöitä tehdään päivittäin.
THL:n mukaan alalla on työvoimapula, vaikka viimeisen puolen vuoden aikana vanhuspalveluihin on rekrytoitu yli 7 000 vakituista työntekijää. Heistä yli 6 000 on saanut sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen.
Suuri määrä rekrytointeja on myös epäonnistunut. Alalta on kerrottu yli 2 400 vakituisen työntekijän rekrytoinnin epäonnistuneen, koska vaadittavan koulutuksen saaneita hakijoita ei ollut.
THL tekee hoitajamitoituksen seurannan kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.