Koronarokotteen saaneiden kuolleisuus on rokotusten jälkeisten kolmen viikon aikana selvästi matalampaa kuin heidän, jotka eivät ole saaneet koronarokotusta. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä seurantatutkimuksesta.
Rokotettujen kuolleisuutta rokotusten jälkeen seurataan jatkuvana osana koronarokotusten normaalia seurantaa. THL:n mukaan kuolleisuudella tarkoitetaan tietyllä aikavälillä kuolleiden ihmisten osuutta seuratusta joukosta.
Seurannassa verrattiin rokotettujen kuolleisuutta kolme viikkoa ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeen rokottamattomien kuolleisuuteen.
THL:n mukaan seurannassa kävi ilmi, että rokotettujen kuolleisuus oli matalampaa kaikissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden erolle voi olla monia selittäviä tekijöitä. THL:n erikoistutkija Petteri Hovin mukaan on mahdollista, että hyväkuntoiset ja terveet ihmiset ottavat rokotteita aktiivisemmin kuin muut.
– Rokotuksia ei myöskään yleensä anneta saattohoidossa oleville, jotka elävät elämänsä viimeisiä viikkoja tai kuukausia.
Seurannassa todettiin 14. elokuuta mennessä kaikkiaan 1676 kuolemaa 3,9 miljoonan koronarokotetun joukossa kolmen viikon sisällä ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta. Analyysissa huomioitiin tutkittujen taustatekijät eli ikä, sukupuoli, terveydenhuoltokäyntien määrä, mahdollinen laitoshoito ja seurantakuukausi.
Hovin mukaan ryhmiä voidaan verrata siten, että rokottamattomien ryhmässä tapahtuisi tietyllä aikavälillä keskimäärin 100 kuolemaa ja vastaavassa rokotettujen ryhmässä kuolisi keskimäärin 43 henkilöä.
– Taustatekijät huomioiden rokotettujen kuoleman riski oli kolmen viikon aikana rokotuksen jälkeen kaikilla ikäryhmillä siis alle puolet rokottamattomien riskistä.
THL muistuttaa, että rokotuksen jälkeen tapahtunut kuolema ei tarkoita sitä, että rokotuksella ja kuolemalla olisi syy-yhteys toisiinsa.
