Yleisurheilun EM-kisat: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Murto ja dead­li­ne eli voisiko Suomi siirtyä län­ti­sen Eu­roo­pan aikaan?

Pääkirjoitus: Tark­kaa­vai­suus her­paan­tui – valtio luotti For­tu­min osaa­mi­seen so­keas­ti

THL jul­kai­si lau­sun­non ko­ro­na­ro­ko­tus­stra­te­gian muu­tos­tar­peis­ta, ro­kot­tei­den mer­ki­tys omik­ron­tar­tun­to­jen ja tar­tun­ta­ket­ju­jen hal­lin­nas­sa vä­hen­ty­nyt

THL kuitenkin korostaa, että rokotesuoja vaikeaa tautia vastaan säilyy erittäin hyvänä ja pitkään myös omikronia vastaan.

THL:n mukaan koko väestön neljännelle rokotuskierrokselle ei ole tarvetta.
THL:n mukaan koko väestön neljännelle rokotuskierrokselle ei ole tarvetta.
Kuva: Arkisto / Vesa Joensuu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut lausunnon koronarokotusstrategian muutostarpeista.

THL ehdottaa, että jatkossa strategian ytimessä olisi vakavan koronataudin, kuolemien ja elinvuosien menetyksen ehkäisy väestössä. Rokotuksilla pitäisi tavoitella mahdollisimman hyvää, kattavaa ja kestävää suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.

Omikronmuunnoksen levitessä rokotteiden merkitys tartuntojen ja tartuntaketjujen hallinnassa on vähentynyt. THL kuitenkin korostaa, että rokotesuoja vaikeaa tautia vastaan säilyy erittäin hyvänä ja pitkään myös omikronia vastaan.

THL arvioi, että rokotusten edellyttäminen sosiaali ja terveydenhuollon henkilökunnalta on yhä lääketieteellisesti perusteltua asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta. Väestötasolla rokotteet eivät ole antaneet erityisen tehokasta suojaa omikronin leviämistä vastaan, mutta yksilötasolla riski saada tartunta on kuitenkin rokotetuilla pienempi.

THL:n mukaan lisätehosteannosten tarvetta olisi arvioitava ensisijaisesti sen perusteella, saavutetaanko niillä merkittävää lisäsuojaa vakavaa tautia vastaan väestöryhmillä, joilla vakavan taudin riski on suurin.

THL kertoo, että koko väestölle neljännenrokoteannoksen antaminen ei tämänhetkisen tiedon valossa toisi merkittävää lisähyötyä.