Kunnan perustetehtävä on huolehtia asukkaittensa palveluista ja hyvinvoinnista, mikä näyttää liian usein unohtuvan niin poliitikoilta kuin virkamiehiltäkin. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on vastata kuntalaisten perusterveydenhuollosta, arkisesti sanottuna terveyskeskuksen toiminnasta.
Jopa 93 prosenttia kuntalaisten sairaustapauksista pystytään hoitamaan terveyskeskuksissa ja vain pieni osa vaatii erikoissairaanhoitoa.
Terveyskeskuksen toimintakyky on kuntalaisten ja myös kunnan kannalta erityisen tärkeä. Joustava hoitoon pääsy, ammattitaitoinen henkilökunta ja korkealaatuinen hoito ovat avainsanoja. Mikäli terveyskeskuksen jonot muodostuvat kohtuuttomiksi ja on pulaa ammattitaitoisesta henkilökunnasta, seuraa ”ylivuotoa” – hoitoa tarvitsevat hakeutuvat suoraan ja usein tarpeettomasti erikoissairaanhoitoon eli Oulun seudulla Oysiin.
Tämä on vaivalloista potilaille ja kallista kunnille. Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu näyttää olevan kunnissa kestopuheenaihe ja vaikeimmin hallittava talouskysymys.
Ketkä ovatkaan terveyskeskuksen asiakkaita? Tulemme harvoin ajatelleeksi, että työssä käyvien kuntalaisten perusterveydenhuolto tulee hoidettua työnantajan järjestämän työterveyshuollon kautta ja siitä vastaavat useimmiten yksityiset lääkärikeskukset.
Terveyskeskusta käyttävät pääasiassa eläkeläiset, kotiäidit, lapset, työttömät, vajaakuntoiset – siis monesti kunnan pienituloisimmat. Juuri tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että kunnassa on hyvin toimiva terveyskeskus.
Kempeleen perusterveydenhuollon taso ja hoidon saatavuus kestävät hyvin vertailun lähikuntiin, myös Oulun kaupunkiin. Kempeleen terveyskeskus, hammashuolto mukaan lukien, toimii tällä hetkellä erittäin hyvin: hoitoon pääsee viivytyksettä ja henkilökunta on ammattitaitoista. Poliittisten päättäjien ykkösasia on pitää huoli siitä, että terveyskeskuksen toimintakyky säilyy hyvällä tasolla. Samalla pidämme huolen myös kunnan heikoimmassa asemassa olevista.
Seppo Heikkilä
kuntavaaliehdokas (kesk.)
www.seppoheikkila.fi
Kempele
