Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 11.4 julkaiseman raportin mukaan väestön terveyserot ovat kasvussa. Ei tule yllätyksenä, että terveyserot ovat vahvasti kytköksissä tuloerojen kasvuun. Radikaalein esimerkki terveyserojen vaikutuksista on se, että odotettavissa olevan eliniän ero miehillä oli vuonna 2007 alimman ja ylimmän tuloluokan välillä peräti 12,5 vuotta.
Terveyden edistäminen ei kuulu pelkästään perinteisesti terveydenhuollon toimialaan miellettävään tehtäväkenttään, vaan se tulisi nähdä kaikessa poliittisessa päätöksenteossa läpäisyperiaatteena.
THL:n asiantuntijat määrittelevät terveyseroja kasvattavina tekijöinä muun muassa köyhyyden lisääntymisen, perusturvan jälkeenjääneisyyden yleisestä ansiokehityksestä, työolojen vaihtelut ja lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavan lainsäädännön toimeenpano-ongelmat, kun rahoitusta tehtäviin ei osoiteta.
Niin ikään työkyvyn ylläpitämiseen tulisi panostaa erityisesti riskiammattialoilla ja työttömien hyvinvointia tulisi lisätä kehittämällä välityömarkkinoita. Kaikki temput tulisi ottaa käyttöön työllisyyspolitiikassa.
Terveyserojen tasoittamisessa merkittävä uudistus olisi hankkia terveystietoja alueellisesti. Tällöin yhteiskunnan varoja voitaisiin kohdentaa sellaisille alueille ja toimintoihin, missä apu ja resurssit olisivat todella tarpeen. Tämä edellyttää myös tiiviimpää hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä, sekä kuntien tietojärjestelmien kehittämistä.
Hyvinvoinnin lisääminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kun väestöryhmien hyvinvointia lisätään ennaltaehkäisevin toimin, vältymme jälkihoidolta, joka valitettavan usein on monin verroin kalliimpaa.
Pelkillä lyhytkestoisilla hankeohjelmilla terveyseroja ei saada kohennettua, vaan tarvitaan pitkän linjan oikeudenmukaista politiikkaa, missä puututaan tuloerojen kasvun hillitsemiseen, työttömyyden vähentämiseen ja panostetaan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen.
Tiina Partanen kansanedustajaehdokas (sd.) Liminka