Muhos, Kajaani, Pori, Kokemäki, Vihti, Hamina. Muun muassa näille paikkakunnille suunnitellaan uusia datakeskuksia tai entisten laajennuksia. Datakeskuksissa on suuri määrä palvelintietokoneita, ja siksi laitoksia kutsutaan myös palvelinkeskuksiksi.
Suomessa toimiala kasvaa vauhdikkaasti. Muhoksella odotetaan parhaillaan Googlen varsinaista investointipäätöstä suuresta datakeskuksesta.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan Suomessa on nyt vireillä noin kymmenen miljardin euron palvelinkeskushankkeet. Muhoksen kohteen hinta on vähintään satoja miljoonia. Luvassa on työpaikkoja, verotuloja ja ilmaista hukkalämpöä johonkin mukavaan tarkoitukseen. Kunnassa luodaan innostuneita katseita Haminaan, jossa Googlen palvelinkeskus työllistää kohta 500 ihmistä.
Suuria kansainvälisiä investoijia on Suomeen ylipäätään odotettu hartaasti pitkään. Nyt niitä tulee.
Sijoituspaikkakunta ja koko Suomi saavat datakeskuksista hyötyjä, mutta samalla olemme antava osapuolena. Olemme kattaneet runsaan pöydän kansainvälisille teknojäteille. Pöydän antimiin kuuluvat vakaa toimintaympäristö, puhdas, edullinen energia, vahva siirtoverkko ja sopiva ilmasto.
Nyt esiin on noussut kysymys, tarjoaako Suomi priimaa liian anteliaassa tarjouspaketissa.
Konkreettisesti asian nosti esiin Ylellä kansaverkkoyhtiö Fingridin entinen toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Hän kummeksui, miksi Suomi tarjoaa tukia Googlen kaltaisille IT-jäteille. Palvelinkeskukset pääsevät meillä nauttimaan teollisuuden alhaisesta sähköverosta. Se on 0,05 senttiä kilowattitunnilta, kun kotitalouksilta peritään 2,24 senttiä (ilman arvonlisäveroa).
Ruususen arvio on, että datakeskukset tulisivat Suomeen muutenkin.
Suomi rysäytti teollisuuden sähköveron EU:n minimiin vuonna 2020, kun Ruotsi imi Suomen toivomia investointeja. Tänä vuonna Suomen laskennallinen veromenetys alennetusta verokannasta on noin 30 miljoonaa euroa, tulevina vuosina jopa 100 miljoonaa euroa.
Umpivelkainen valtio löytäisi varmaan tuolle summalle muutakin käyttöä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa tai tuotekehitystä kiihdyttämässä.
Onko Suomesta siis tulossa energiasiirtomaa tai sähköntuotannon banaanivaltio? Maisemaan nousevat meillä yhä uudet tuulivoimalat sekä voimalinjat, ja suurimman hyödyn hankkeista keräävät teknojätit Atlantin takaa.
Uhkakuvat voivat ampua yli, mutta siihen pitää pyrkiä, että Suomi saa vahvuuksistaan parhaan hyödyn irti myös taloudellisesti. Siinä ei ole mitään kyseenalaista.
Energiaraaka-aineen tarjonnasta pitäisi päästä myös jalostukseen ja myydä bulkin sijasta kehittyneitä tuotteita. Saman vaatimuksen voi liittää myös vetyhankkeisiin: siinä ei ole itua, että tuotamme täällä kohta puhdasta vetyä, joka kuljetetaan hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi Keski-Eurooppaan.
Suomi tarvitsee yhä ulkomaisia investointeja, mutta liika kumartelu ei niistä sovittaessa ole hyve.
Lisäys 4.3. kello 22.20: Hallitus ilmoitti tiistaina valmistelevansa datakeskusten verotuen poistoa.