Terva on Kainuun ja Oulun seutujen elinkeino- ja kulttuurihistoriassa merkittävä ilmiö, joka näkyy edelleen ympäristössä että kulttuurissa.
Terva esiintyy monessa tutussa sanonnassa ja paikannimessä, mutta harvoin niiden alkuperää pysähtyy miettimään. Terva!-näyttelyssä aiheeseen pureudutaan monesta näkökulmasta, Kainuun Museon maakunta-amanuenssi Jarkko Kauppinen kertoo.
“Tätä näyttelyaihetta on suunniteltu jo monta vuotta, aina kulttuuripääkaupunkivuoden varmistumisesta alkaen. Punainen lanka näyttelylle löytyi Teuvo Pakkalan Oulua soutamassa -romaanista, joka on fiktiivinen kuvaus tervan soutamisesta Kainuun perukoilta Ouluun Tervahoviin”, hän jatkaa.
Kauppinen ja näyttelyamanuenssi Mari Smolander hahmottelivat yhdessä muun työryhmän kanssa näyttelylle kolmea päänäkökulmaa: terva Pakkalan teoksessa, kainuulaisessa maisemassa sekä nykytutkimuksessa. Tietoa on tulossa esimerkiksi tervahautojen tutkimisesta laserkeilauksella.
“Kajaanissa terva on aihe, johon palataan ja josta kysytään. Se herättää ihmisten mielenkiinnon. Siksi aiheen lähestyminen kaunokirjallisuuden ja ihmisten tarinoiden kautta on mielekäs tapa lisätä tietoutta ja ymmärrystä sen merkityksestä. Pakkalan osittain romantisoidunkin teoksen taustalta löytyy tositarinoita, mutta sen lisäksi meillä on paljon muutakin tietoa 1800-luvun tervakulttuurista”, Kauppinen avaa.
Puolen vuoden näyttely mahdollistaa elävän tarinallisuuden
Kainuun Museon vaihtuvat näyttelyt ovat yleensä esillä noin kolme kuukautta. Kauppisen mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden Terva!-näyttely on poikkeuksellisesti esillä puoli vuotta. Tämä mahdollistaa näyttelykokonaisuuden syventämisen ja elämisen.
“Tervasta löytyy niin tarinoita, kokemuksia, tutkimusta, taidetta kuin paikkatietoakin. Käsikirjoitusprosessissa kertyi paljon enemmän materiaalia kuin näyttelytilaan mahtuu. Voimme syventää näyttelyä kesän ja syksyn mittaan tuomalla materiaalia esille vaikkapa tapahtumissamme ja podcastissamme”, Smolander jatkaa.
Kauppinen huomauttaa myös, että itse museokin sijaitsee tervareitin varrella. Noin sadan metrin päässä museosta kulkevaa Kajaaninjokea pitkin tervaa on kuljetettu Kainuun kylistä Oulua kohti. Tämä on asia, joka nuoremmilta sukupolvilta on jo saattanut unohtua. Kauppinen ja Smolander haluavatkin kannustaa ihmisiä tekemään lähibongailua tervahistorian tarinoihin.
“Terva elää vieläkin vahvasti maisemissa. Vähälumisen talven ja kuivan kevään seurauksena matala vedenpinta on paljastanut jokivarresta vetomöljiä ja myös paikannimet peilaavat tervan tärkeyttä alueen elinkeinona. Yhteyksiä tervaan voi myös löytyä hyvin läheltä, aivan oman perheen tarinoista. Niistä kannattaakin kysellä ja kuunnella, kun siihen on mahdollisuus”, Kauppinen huomauttaa.
Kaikki ovat tervetulleita tervan äärelle
Koska Smolander tekee yleisötyötä suoraan museokävijöiden kanssa, häntä innostaa tulevan näyttelyn monimuotoisuus ja kiinnostavuus eri kävijäryhmille.
“Olen erityisen innoissani siitä, että meillä tulee näyttelyssä olemaan lapsille ja lapsenmielisille suunnattuja toiminnallisia sisältöjä. Lisäksi näyttelytekstit käännetään englanniksi kansainvälisiä kävijöitä varten. Sillä on tärkeä funktio kulttuuripääkaupunkivuoden suhteen", Smolander kertoo.
Smolanderin mukaan kontekstualisointiakin tarvitaan, sillä ulkomaalaiset mieltävät monesti tervasta käytetyn “tar”-sanan tarkoittavan kivihiilitervaa, eikä mäntytervaa. Näyttelyn avulla on mahdollista tarjota monille eri ryhmille kiinnostavan kokemuksen.
“Haluamme toivottaa kaikki tervetulleeksi tutustumaan Terva!-näyttelyyn. Tähän mielenkiintoiseen aiheeseen kannattaa tutustua muutenkin. Aloittaa voi vaikkapa meitäkin inspiroineesta Pakkalan Oulua soutamassa -romaanista”, Kauppinen summaa.
Terva!-näyttely on esillä 23.6.2026–9.1.2027 Kainuun Museossa.