Arvoisat lukijat, ratkaisun avaimet ovat käsissämme joka ikinen päivä, kun kulutamme. Maailmankirjat ovat sekaisin monella tasolla ja ”pisaroista kasvaa meri”, olisi siis hyvä miettiä onko ostettava uutta?
Erityisesti haluan nostaa tässä mieliimme tekstiilien kulutuksen. Ihminen on pukeutunut eri tavoin vuosituhansien ajan ja tarvinnut tekstiilejä lämmöneristykseen, pehmikkeeksi sekä silmäniloksi monissa eri muodoissa.
Aiempien sukupolvien taitolajille nimeltä kokonaisvaltainen hyötykäyttö on ajassamme todella tilausta, kun hätähuutoja yksilöiden ja ympäristön pahoinvoinnista nousee esille alituiseen. Mitä tehdä, kun tursuileva ylituottaminen kaukana kotoa puoli-ilmaiseksi saa aikaan pilkkahinnat, mitkä shokeeraavat meitä yhä uudestaan, ja heräteostot pistävät kortit ja käteiset vinkumaan? Laatu on näissä osteluissa lyhytikäistä, mikä tulee pitkässä juoksussa kalliiksi.
Ajatteleva pukeutuja ja sisustaja on välittävä kuluttaja, joka katsoo tuotetiedot pesulapusta: mistä materiaaleista ja missä tehty, tuotemerkki kun ei enää tänä päivänä kerro konkreettisesta valmistamisesta mitään.
Samalla tavoin herkkukäsitteenä kuin lähiruoan emme varsinaisesti tunne lähitekstiiliä, mutta tekstiilikierrätys on toimiva verrokki. Tekstiilin käyttöiän pidentämisen lisäksi kierrätystekstiilimyymälöissä on käden ulottuvilla laidasta laitaan värejä ja materiaaleja, peruskäyttövaatetta ja huipputason yllätyksellisyyttä eri muotisuuntauksista sekä runsaasti eri kokoja ja malleja, mutta hinta on kilohinta, mikä monesti on vain murto-osa vastaavan upouuden hankkimisesta. Ylipäätään kappalehinta sekä uusissa että käytetyissä tekstiileissä on usein kallis.
Uudelleenkäyttämisen laaja-alainen merkityksellisyys on painava syy muistaa, että laitamme kierrätykseen puhtaita tekstiilejä. Älkäämme tyhjätkö ullakoita, kaappeja ja autotallin hyllyjä suoraan kierrätykseen, jolloin käyttökelvoton materiaali usein päätyy väistämättä polttoon.
Ja kun vastuullisina kuluttajina kierrätämme tekstiilejämme meidän pitäisi ajatella, mitä tekstiilikiertoon laitamme. Toimiva muistisääntö on pistää kiertoon sellaista, mitä itsekin ostaisimme käytettynä. Kuuluvatko kauppalistoillemme kierrätysrintsikat, käytetyt pikkuhousut, sukat, urheilushortsit, uimapuvut ja korsetit? Entäpä huoltamattomat kengät, vyöt ja hansikkaat, likaiset lippalakit, pipot ja kaulurit taikka risaiset reput ja kulahtaneet käsilaukut? Taikka sekalainen kangassilppu?
Todella merkityksellistä on muistaa myös, että mielestämme kulunut ja huonoksi mennyt pois heittämämme tekstiili voi aivan hyvin olla jollekin toiselle vielä täysin käyttökelpoinen.
Ei ajatella uudelleenkäyttöä ainoastaan materiaalien jatkokäsittelynä, ei siis leikata pois läikkiä, reikiä tai pieniä silmukkajuoksuja, ompeleita, painatuksia taikka muita tehosteita pääosin käyttökelpoisesta tekstiilistä – ennen tekstiilimateriaalin päätepistettä sakset ja leikkurit ovat myrkkyä tekstiilien onnistuneelle jatkumolle.
Kierrätetään tekstiiliä yhtenä hienona mahdollisuutena vaikuttaa tulevaisuuteen, iloitkaamme siitä ja kannustakaamme toisiamme!
Henriikka Välimäki
tekstiililajittelija, Turku