Helsingin Sanomat (HS) ja Ilta-Sanomat julkaisivat 29. maaliskuuta virheellisen uutisen Kouvolan pohjoispuolelle pudonneesta droonista väittäessään Puolustusministeriön tiedotteeseen viitaten droonia venäläiseksi. Tosiasiassa ministeriön alkuperäisessä tiedotteessa ei ollut mitään mainintaa droonin alkuperästä. Myöhemmin se vahvistui ukrainalaiseksi.
Vakava valeuutinen ehti olla julki vain kolme minuuttia, mutta ehti herättää huomiota ja somekeskustelua. HS:n ja Ilta-Sanomien vastaavat päätoimittajat Erja Yläjärvi ja Pauliina Lahti ottivat virheestä heti vastuun anteeksipyyntöjen kera.
HS:n mukaan virhe johtui tiedotustoiminnassa käytetyn ”tekoälytyökalun hallusinaatiosta”. Selitys on huono, koska se on omiaan herättämään uusia ja hankalia jatkokysymyksiä. Mistä ylipäänsä on kysymys tekoälyn ”aistiharhassa”? AI:n keinotekoisen hermoverkon oikosulusta vai mistä?
Oliko harmittoman hallusinaation sijaan kyse kenties vakavammasta asiasta, eli käytetyn AI-agentin omavaltaisesta muokkauksesta? Esimerkiksi HS:n käyttämä Claude Code on vahva, agenttityyppisiä piirteitä omaava tekoäly. AI-agentti suorittaa annetun tehtävän paitsi ohjeenmukaisesti, myös toimeksiantoa itsenäisesti ja ”omin päin” muokaten.
On oletettavaa, että AI-lehdistöagentit tuntevat syvällisesti median toimintalogiikkaa ja massapsykologiaa. Ne tietävät, että mitä repäisevämpi ja huomiota herättävämpi uutinen on, sitä paremmin se myy ja uppoaa yleisöön. Droonin alkuperän lipsauttaminen ”venäläiseksi” on tässä maailmanajassa tepsivä tehokeino koko Euroopan tasolla.
Tiedossa ei ole, onko AI-agentti saanut moitteita virheestään. Se saattaa pyytää kohteliaasti anteeksi, mutta kuitenkin pidättää itselleen jatkossakin oikeuden suuntautua ohjeistuksen rajojen ulkopuolelle, jos se katsoo omien, outojen ”menestyskriteereidensä” niin vaativan.
AI-agentit ovat jo niin kehittyneitä lajityyppinsä edustajia, ettemme valvonnan tehostamisesta ja työkalun korjauksista huolimatta koskaan voi olla täysin varmoja liputtavatko ne aina ja kaikissa tilanteissa yksinomaan meidän tavoitteidemme mukaisesti. AI:n kyvykkyydet kasvavat hyvin nopeasti, mutta meidän tietämyksemme ihmisen kontrollista loittonevan AI:n kieroon suuntautumisen mahdollisuuksista paljon hitaammin. Yhtälö on hankala ja riskejä täynnä.
Jorma Laitinen
psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaalipolitiikan dosentti, Rovaniemi