Urheilu: Raa­tis­sa kuuma ilta: AC Oulu hävisi, Ra­fin­hal­le ulosajo

tähtijuttu: Olimme pai­kal­la kun ou­lu­lai­sel­la Basso Clu­bil­la päättyi viiden kuu­kau­den mit­tai­nen tans­si­kiel­to – "Kyl­läs­tyim­me pe­ru­sas­kel­luk­seen, joten pää­tim­me ke­hit­tää oman tyy­lim­me tans­sia"

Te­ko­älyä ja ko­ne­op­pi­mis­ta hyö­dyn­ne­tään Oulun uudessa sai­raa­las­sa – OYS mukana isossa EU-hank­kees­sa

OYSin uudessa sairaalassa on tarkoitus hyödyntää myös tekoälyä. Arkistokuva.
OYSin uudessa sairaalassa on tarkoitus hyödyntää myös tekoälyä. Arkistokuva.
Kuva: Pekka Peura

Tekoäly ja koneoppiminen tulevat osaksi Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) toimintaa, kerrotaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Tavoitteenamme on luoda sairaalan tietojärjestelmiin yhteensopiva tekoälyalusta, jonka avulla hallitaan leikkaussalien potilasvirtoja ja tuotetaan ratkaisuja kroonisesti sairaiden potilaiden älykkään hoitopolun rakentamiseen, sanoo testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölä OYS TestLabista.

Kyseessä on noin 10 miljoonan euron suuruinen Aiccelerate EU-hanke. Siinä on mukana viisi eurooppalaista yliopistosairaalaa sekä yksi yliopisto ja kymmenen teknologialan yritystä. Suomalaisista sairaaloista mukana on OYSin lisäksi Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS), joka koordinoi kehittämishanketta.

Aiccelerate-hankkeessa kehitettävää teknologiaa testataan kolmessa pilotissa. OYSin johtamassa pilotissa pyritään tehostamaan tekoälyn avulla kiireettömien ja päivystyksellisten leikkausten suunnittelua niin, että leikkaussalien käyttö olisi optimaalista sekä potilaan että henkilökunnan kannalta. Tekoälyn avulla suunnittelussa voidaan huomioida potilaskohtaiset riskitekijät sekä ennalta arvaamattomat muuttujat, jotka voivat vaikuttaa potilaan hoitopolkuun.

Hankkeen piloteista kerätään palautetta ja kokemuksia skaalautuvan tekoälyn kehittämiseen.

HUSin johtamassa pilotissa Parkinsonin taudin digihoitopolkuun yhdistetään potilaan voinnin ja oireiden etämonitorointia ja -analytiikkaa sekä lääkitysrobotiikkaa. Kroonisen sairauden seuranta siirtyy enemmän potilaan omaan elinympäristöön. Terveydenhuollon resursseja käytetään silloin, kun tarvitaan sairaalassa oloa tai lääkärin tapaamista.

Kolmannessa pilotissa on tavoitteena kroonisesti sairaan lapsipotilaan hoitoketjun parantaminen siten, että hoitotapaamiset, palvelukontaktit eri asiantuntijoiden kanssa ja toimenpiteiden jälkeinen kotiutus toteutuisivat ajallisesti parhaalla tavalla.

– Aiccelerate-hankkeen kulmakiviä ovat potilaan yksilöllisten tarpeiden huomion ottaminen hoitoa suunniteltaessa sekä näyttöön perustuva luottamus tekoälyä kohtaan, Oulun yliopiston anestesiologian professori Janne Liisanantti kertoo.