Muistatko, kun 10 vuotta sitten keskusteltiin sosiaalisen median käytöstä työpaikoilla? Edelläkävijät kannustivat työntekijöitä someen, toisaalla asetettiin estoja, joita työntekijät sitten opettelivat kilpaa kiertämään.
ChatGPT ja muut generatiiviset tekoälyt ovat saaneet aikaan déjá-vun. Nyt työpaikoilla tasapainoillaan sen kanssa, saako tekoälyä käyttää ja jos saa, mitä sille saa kertoa. Se, että tekoälypalvelut oppivat käyttäjien datasta, pelottaa etenkin it-yksiköitä samalla kun työntekijät paljastavat Googlen hakukoneelle käytännössä mitä vain.
Innostuneimmat työntekijät myös käyttävät tekoälyä epävirallisesti henkilökohtaisten tilien kautta työasioihin – halusi työnantaja sitä tai ei.
Yrityksissä pohditaan kiivaasti, miten tekoälystä saataisiin liiketoiminnallista hyötyä, mutta harva osaa hyödyntää sitä muuhun kuin yksinkertaisiin sisältöhakuihin. Moni tietotyöläinen ei ole vielä edes kokeillut tekoälyä. Puheet siitä, että tekoäly tulee nostamaan tuottavuutta ja nopeuttamaan kehitystä radikaalisti eivät ole tuulesta temmattuja; tekemisen tahdissa vuodet muuttuvat kuukausiksi, kuukaudet viikoiksi ja viikot päiviksi.
Tekoäly ui työpaikoille osittain jo olemassa olevien tietojärjestelmien kautta. Maailman johtavat alustateknologiayhtiöt – esimerkiksi Salesforce ja Servicenow – ovat tuomassa markkinoille työkaluja, joilla toiminnallisuuksia voidaan muokata luonnollisella kielellä ilman teknistä osaamista. Erityisesti keskisuurten yhtiöiden kannattaakin panostaa siihen, että miljardeilla kehitettyjä toiminnallisuuksia osataan soveltaa järkevästi sen sijaan että yritetään keksiä itse pyörää uudelleen.
Työntekijöille kannattaa antaa mahdollisimman vapaat kädet tekoälyn käytölle tarjoten tukea ja esimerkkejä toimivista tavoista. Tekoälypalvelut kehittyvät nyt niin vauhdilla, että perinteiset koulutusohjelmat ovat liian hitaita.
Lisäksi ne passivoivat ihmisiä odottamaan, että ”joku jostain” tulee pitämään kurssin ja kertomaan miten toimia. Sääntöjäkin tarvitaan; henkilö-, asiakas- ja muut arkaluonteiset tiedot on syytä pitää pois tekoälypalveluista. Liika sääntely tappaa kuitenkin uteliaisuuden ja luovuuden.
Työpaikoilla tekoälyn käyttöönottoon kannattaa kannustaa hyvien konkreettisten esimerkkien ja onnistumisten kautta. Myös vaikkapa kilpailut tai muut pelillistämisen keinot tuovat positiivista intoa tekoälyn kokeiluun – palkitsemista unohtamatta.
Oppilaitoksissa on oltava niin ikään hereillä, sillä tekoälystä on tulossa erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä uusi työelämän perustaito, joka pitää hallita jo työelämään siirryttäessä. Vajaat 10 vuotta sitten ”diginatiivius” nousi keskusteluihin, kun internetin aikakaudella syntyneiden sukupolvien oletettiin automaattisesti osaavan hyödyntää digitaalisuutta – osaavathan he sujuvasti käyttää Tiktokia ja Instagramia. Samaan harhaan ei ole syytä hairahtua tekoälyn kohdalla. Diginatiivius on enemmän asenne- kuin ikäkysymys ja sitä uteliasta ja innostunutta asennetta nyt kaivataan.
Juho Nevalainen
teknologiajohtaja, Sofigate