Rullalautailijat Oulussa ovat lopettamassa skeittihallinsa toiminnan Hiukkavaarassa. Lajiharrastajien yli 20 vuotta ylläpitämän paikan vuokrasopimus joudutaan irtisanomaan, koska rullalautailijoiden yhdistyksen rahat eivät riitä korotettuun vuokraan.
Harmillinen tilanne koskee yhtä lajia ja suhteellisen pientä joukkoa, mutta se käy esimerkiksi siitä, miten vaikeaa liikunnan erityislajeja on harrastaa, jos niille ei ole tarjolla kustannuksiltaan sopivia tiloja.
Oulu on Suomen mittakaavassa iso kaupunki, jossa toimii noin 200 urheiluseuraa. Kaupungille laaja lajien kirjo ja harrastajien suuri määrä asettaa jatkuvia vaatimuksia, joihin jokaiseen on varmasti vaikea vastata toiveiden mukaisesti. Kaupunki ei voi lähellekään kaikille lajeille tarjota heitä varten varta vasten rakennettuja julkisia ympärivuotisia harrastetiloja.
Huippu-urheilu Suomessa on perinteisesti liittynyt voimakas kansallismielinen ja menestyskeskeinen arvolataus. Samoin paikallisesti menestyvät kilpaurheilijat omitaan mielellään oman alueen edustajiksi, vaikka urheilun tähdet tosiasiassa työskentelevät nykyään ajanviete- ja viihdeteollisuuden palveluksessa.
Urheilua sekä yhä enemmän myös kuntoliikuntaa ohjaavat taustalla kaupalliset motiivit. Siksi julkisen vallan kannattaa määritellä tarkkaan roolinsa mihin se ohjaa yhteisiä verovaroja kun tuetaan urheilua ja liikuntaa.
Kaupungin tehtäviin kuuluu luoda edellytyksiä terveelle yritystoiminnalle. Yhtä lailla julkisen vallan tulee luoda toimivat puitteet kansalaisten vapaaehtoiselle harrastetoiminnalle. Urheilussa ja liikunnassa näiden yhteensovittaminen vaati kaupungin päättäjiltä tasapainoilua.
Osan paikkakunnan liikuntapalveluista voi jättää miltei kokonaan markkinaehtoiseksi, kuten on käynyt esimerkiksi kuntosalien kohdalla. Jossakin kaupungin on syytä säilyttää vankka asemansa laajojen kansalaisryhmien palvelemiseksi kuten vaikkapa uimahalleissa, hiihtoladuissa tai harrastajamääriltään isoissa palloilulajeissa.
Liikuntapalvelujen kansaterveydellinen merkitys on ilmiselvä. Verorahojen käyttö kaikenlaisen liikunnan edistämiseen lisää tasa-arvoisesti hyvinvointia ja ennaltaehkäisee sairauksia. Liikuntaharrastuksia mahdollistava raha on aina huippusijoitus tulevaisuuteen.
Eri harrastelajien yhdenvertaisuus on toki tärkeää, mutta kaavamainen tasapuolisuuden vaatimus johtaa helposti julkisessa rahoituksessa kaikesta pihtaamiseen, eikä silloin saada mihinkään mitään laadukasta palvelua.
Oulussa voidaan hyvinkin valita rohkeasti urheilun ja liikunnan painopisteitä, kunhan poliitikot sekä virkahenkilöt perustelevat valintansa avoimesti ja faktapohjaisesti. Oulussa on esimerkiksi kehitetty erinomaisesti pyöräteitä, mistä Oulua kiitellään ulkomaita myöten.
Kaupunkilaisilla on oikeus arvioida ja arvostella päätöksiä. Lajikateus ei kuitenkaan riitä rakentavan kritiikin pohjaksi. Tarvitaan herkkyyttä ymmärtää eri sukupolvia ja heidän lajimieltymyksiään.