Ta­sa-ar­voa maa­seu­dul­le

Olen onnellinen, että Suomi oli maailman kolmas ja Euroopan ensimmäinen maa, joka antoi äänioikeuden myös naisille.

Näin tasa-arvon päivänä on hyvä miettiä, mistä kaikesta tasa-arvo muodostuu. Minulle tasa-arvo näyttäytyy siten, että minulla äänioikeus. Minulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kuten kaikilla muillakin 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla. Olen onnellinen, että Suomi oli maailman kolmas ja Euroopan ensimmäinen maa, joka antoi äänioikeuden myös naisille.

Minulle tasa-arvo on myös sitä, että sukupuolesta riippumatta on oikeus opiskella ja työskennellä. Opiskelun suhteen koen, että kaikkien peruskoulun päättäneiden nuorten tulisi voida opiskella itselleen ammatti asuinpaikasta riippumatta.

Tällä hetkellä työn ja opiskelun ulkopuolella olevia nuoria ilman koulutusta on Suomessa keskimäärin 5,6 prosenttia. Helsingissä tämä luku on korkeampi, 6,6 prosenttia. Nämä nuoret ovat siis niitä, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, eivätkä he ole myöskään opiskelijoina missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. He ovat useammin miehiä kuin naisia.

Ulkopuolisuus on selvästi yleisempää muilla kuin ruotsin- ja suomenkielisillä nuorilla.

"On huolehdittava siitä, että teiden huono kunto ei estä turvallista liikkumista ja tehokasta kuljetusta."

Tasa-arvo näyttäytyy minulle myös mahdollisuutena valita asuinpaikka. Meidän tulisi panostaa entistä enemmän siihen, että asuinpaikasta riippumatta turvattaisiin liikkuminen, harrastaminen, yrittäminen ja eläminen. Oman auton omistaminen maaseudulla on lähes välttämätöntä ja sen käyttäminen ei saisi tulla kohtuuttoman kalliiksi. Autoilun hinta muodostuu auton hankintahinnasta, omistamisesta ja käyttämisestä aiheutuneista kuluista muun muassa polttoaineveron muodossa.

Tähän liittyy myös teiden kunto. On huolehdittava siitä, että teiden huono kunto ei estä turvallista liikkumista ja tehokasta kuljetusta. Se palvelee niin työmatkaliikennettä, yritysten toimintaa kuin myös asukkaiden viihtyvyyttä ja matkailun kehittymistä.

Vuoden 2017 alussa maanteiden korjausvelan määrä on noin 1 297 miljoonaa euroa. Autoilusta kerätyistä 5,5 miljoonan euron verotuloista käytetään tienpitoon vain 1,4 miljoonaa euroa vuosittain. Raideliikennettä tulisi kehittää niin, että se mahdollistaisi mahdollisimman tehokkaan kuljettamisen ja liikkumisen. Toinen raide Oulun ja Ylivieskan välille toisi helpotusta tähän ongelmaan.

Riikka Juntunen

kansanedustajaehdokas (ps.)

Utajärvi

Ilmoita asiavirheestä