Näin sen ei pitäisi Suomessa enää olla vuonna 2026: hallituspuolueen jäsenkirja avaa edelleen väylän hyvin palkattuun huipputehtävään pätevämpien hakijoiden jäädessä lehdelle soittelemaan.
Äskeinen oululaisen tiede- ja kulttuuriministerin Mari-Leena Talvitien (kok.) tekemä poliittinen virkanimitys opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan tehtävään osoittaa, että järjestelmässä on moraalinen vika. Kansalainen joutuu ymmällä tarkastelemaan, onko oikean ja väärän rajaa jossakin näkyvissä.
Ministeri nimitti ylijohtajaksi kokoomustaustaisen rovastin ja perusteli meritoituneemman hakijan sivuuttamista "kokonaisarviolla". Perustelua voi pitää yleisluontoisena ja tarkoituksellisen epätarkkana – jopa hieman loukkaavana toiseksi tulleen osaamista kohtaan.