Ekonomistit hurraavat tiedolle Suomen bruttokansantuotteen BKT:n noususta. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kuvaa Suomen talouden siirtyneen nyt "rampilta kiihdytyskaistalle". Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman tiedon mukaan BKT kasvoi huhti–kesäkuussa 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Sami Pakarinen pitää kasvulukua "hurmoksellisena uutisena". Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että Suomen taloudella alkaa näyttää "helkkarin hyvältä”. OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan myös loppuvuoden kasvuluvut taloudessa saattavat kääntyä aikaisempia ennusteita paremmiksi.
Vaikka talousasiantuntijoiden reaktiot osoittautuisivat ylisanoiksi, keskeiset talousmittarit vahvistavat myönteisen talouskehityksen alkaneen. Etenkin tuottavuuden kasvu näyttää huomiota herättävän hyvältä. Tilastokeskuksen mukaan vahvinta kasvu on kaivostoiminnassa, informaatio- ja viestintäalalla, lääketeollisuudessa, öljynjalostuksessa sekä puolustusteollisuudessa.
Tuottavuuden kasvu on yleistä suhdannenousun alussa, joten ainakin sen puolesta Suomen talouteen voi ennustaa käännettä. Erityisesti viennin tiedetään vetäneen hyvin, mikä näkyy nimenomaan teollisuustuotannon kasvuna. Niin ikään kaupan ja palveluiden talousluvut ovat plussalla. Viennin vahvuutta ilmentää se, että Suomen vaihtotase oli pitkästä aikaa viime vuonna ylijäämäinen.
Myönteisistä merkeistä huolimatta Suomen kansantaloutta synkistävät monet tekijät. Talouskasvuun sisältyy epävarmuuksia, joista isoimmat liittyvät kansainväliseen politiikkaan, kuten Iranin sotaan Hormuzinsalmen alueella ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Sota Lähi-idässä lisää niin ikään epävarmuutta, inflaatiopaineita ja siitä johtuvia koronnostoja.
Teollisuuden toimialoista vaikein tilanne Suomessa on edelleen rakentamisessa sekä paperiteollisuudessa. Näillä aloilla talousluvut ovat jo pitkään madelleet alhaalla. Erityisesti rakentamiseen vaikuttaa kuluttajien luottamus tulevaisuuteen ja heidän aktiivisuutensa asuntomarkkinoilla.
Tilastokeskus kertoi vähän aikaa sitten, että kuluttajien odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta säilyivät heinäkuussa heikkoina. Ostoaikeet ja odotukset työllisyyden kehittymisestä olivat synkät. Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa.
Synkkä ja pelokas ilmapiiri suomalaisessa yhteiskunnassa on lisännyt epävarmuutta tulevaisuudesta, mikä on sysännyt suomalaiset säästämään rahojaan "sukan varteen". Julkisen talouden kykyä investoida sekä varsinkin mahdollisuuksia hoitaa sairaita ja vanhuksia epäillään aikaisempaa enemmän.
Työttömyys on säilynyt korkealla tasolla. Oulussa yleinen työttömyysaste kesäkuussa oli peräti 15,2 prosenttia. Nuorilla tilanne on vielä hankalampi, sillä alle 25-vuotiaista oululaisista työttömiä oli 23,3 prosenttia.
Kansalaisten kulutuskysynnän kasvu on hyvinkin mahdollista, sillä kotitalouksilla on säästöjä. Ostovoimaa syö inflaatio, joka kuitenkin hidastui hieman heinäkuussa ja laski 2,6 prosenttiin. Kun ihmiset rohkaistuvat asuntokaupoille, asuntorakentaminen voisi elpyä. Myös muu kulutus kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin sysäisi kansantaloutta nousuun.