Pohde sai hiljattain hyviä uutisia valtiovarainministeriöltä. Pohde on ollut mallikelpoinen esimerkki talouden tasapainottamisessa, josta seuraa harkinnanvarainen lisäaika alijäämien kattamiseen. Tämä tarkoittaa ettei taloutta tarvitse tasapainottaa 2026 vuoden loppuun, vaan saamme lisäaikaa 2028 saakka.
Vaikka olin tyytyväinen talouden tasapainottamisen lisäaikaan, en ole koskaan törmännyt arviointiin, jossa palkitaan toimintaa näin yksipuolisesti, kun kyseessä on sosiaali-, terveydenhuollon- ja pelastustoimen palvelujen turvaaminen. Itse olisin pitänyt yhtenä tärkeimpinä kriteereinä hoitoon pääsyä. Toivonkin, että tiukkaa talous edellä toimintaa löysätään, ja rahaa käytettäisiin aidosti hoitoon pääsyyn koko Pohteen alueella.
On erityisen tärkeä, että pelastustoimi voisi turvata suorituskykyiset palvelut kaikkialla maakunnassa. Tuottavuus- ja talousohjelma kuritti vapaaehtoisia palokuntia, mikä näkyy karulla tavalla kunnissa, joissa ei ole vakituisia henkilöitä päivystämässä välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. Kevään vaalikierroksella sain karua palautetta, miten tuottavuus- ja talousohjelma vaikutti VPK:n toimintaan ja henkeen. Säästö oli myös marginaalinen pelastustoimen osalta, mutta sen vaikutukset olivat merkittäviä.
Erikoissairaanhoidon jonotilanteet etenkin leikkaustoiminnan osalta ovat puhuttaneet kauan. Olen erittäin surullinen, että Oulaskankaan sairaalaan (OAS) leikkaustoiminnan nopeutettu alasajo lähti aluehallituksemme toimesta, vaikka lain puitteissakin leikkauksia olisi voinut hoitaa vielä kevään ajan.
Surullisinta oli seurata, että ammattilaiset eivät enää voineet tehdä työtään, vaikka tarve leikkauksille oli suuri. Korvaavia leikkauksia ostettiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, vaikka laadullisesti toistoja eli leikkauksia oli tehty enemmän omassa OAS:ssa, joka vaikuttaa suoraan laatuun eli leikkauksien onnistumisiin.
Henkilöstö oli sitoutunutta ja teki kaikkensa, että toiminta jatkuisi, heitä ei kuultu. Nyt myös OAS:n perusterveydenhuollon kansalaisaloitekin uhkaa venyä eduskunnan käsittelyssä jopa 2026 helmikuulle.
Sosiaali- ja perhepalveluiden menot ovat kasvaneet, eikä perusterveydenhuoltoon ole päässyt määräajassa. Takaisinsoittoihin ei vastata saman päivän aikana, ja osa päivystyksessä istuvista potilaista palautetaan jopa kuuden tunnin istumisen jälkeen kotiin odottamaan seuraavan päivän mahdollista aikaa.
Oulussa perusterveydenhuollon hoitoon pääsy Pohteen aikana on joissain paikoissa ilmeisesti parantunut, mutta maakunnissa se on huonontunut aiemmasta. Perusterveydenhuollossa jonotetaan hoitajille, lääkäreille sekä muille ammattilaisille, ja tämä on kallista jonottamista, myös inhimillisesti.
Olisiko kuitenkin niin, että arviointia hyvinvointialueiden tilasta pitäisi tehdä tärkein eli asiakas edellä. Myös henkilöstö on otettava mukaan, ilman henkilöstöä emme ole mitään. Ensin tulee hoitoon pääsy, sitten vasta taloudenhoito? Ennakoiva hoitoon pääsy näkyy taloudessa kyllä pitkällä aikavälillä, sekä lisää asiakkaan hyvinvointia.
Haluan lopuksi lainata entisen sairaanhoitopiirin johtajan viisaita kainuulaisia ajatuksia: ”ottakaa aina se pää mukaan, jonka pään menoksi suunnittelette jotain."
Kaisa Louet
aluevaltuutettu (kesk.), Siikalatvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja