Syyskuun alun aurinko on paistanut moneen risukasaan. Lisälämpöä kaipaa myös Suomen talous. Sen kasvu on ollut mitätöntä jo puolentoista vuosikymmenen ajan.
Vuoden 2009 kahdeksan prosentin romahduksen jälkeen bruttokansantuotteen vuosimuutos on ollut yhdeksän kertaa plussalla, viisi kertaa miinuksella. Tämä vuosikin näyttää jäävän miinukselle.
Vuosien taaperruksen seuraukset nähtiin konkreettisesti, kun hallitus tiistaina julkisti esityksensä valtion vuoden 2025 talousarvioksi: alijäämää 12,2 miljardia euroa.
Suomen työllisyystilanne on nyt EU-maiden kolmanneksi kehnoin. Huonompi se on vain Espanjassa ja Kreikassa, mutta niissä tilanne on kohentumaan päin, Suomessa ei.
Syitä nurjaan tilanteeseen on useita. Suomea ovat koetelleet finanssikriisi, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Näin tosin monia muitakin maita. Meillä taustalla tikittää myös väestön nopea ikääntyminen. Vienti on edelleen liian yksipuolista.
Vuodesta 2008 alkaen Suomessa on nyt töissä kahdeksas hallitus. Yksikään koalitio ei ole saanut talouden pohjaa terveeksi. Siksi nykyisten oppositiopuolueiden Orpon hallitukseen kohdistama röykytys kärsii uskottavuusongelmasta.
Loppukesä on nyt alkanut tuoda valonpilkahduksia synkkyyteen. Esimerkiksi OP-ryhmä, Nordea ja Danske Bank ennakoivat Suomen talouden kääntyvän nousuun.
OP:n ekonomistien mukaan Suomen talouskone pyöri jo alkuvuonna oletettua vahvemmin. Elpymisen pitäisi jatkua loppuvuonna vakaasti ja ensi vuonna voimistua. Nordea näkee piristymistä monella rintamalla. Danske puhuu useista valopilkuista.
Arviot ovat kuitenkin ilahduttavia lähinnä onnettomaan lähtötilanteeseen nähden. Kaikki kolme ennustajatahoa arvioivat tämän vuoden kasvun jäävän niukasti miinukselle, ensi vuodeksi OP povaa kahden prosentin kasvua , Danske 1,8 prosentin ja Nordea puolentoista.
Joskus takavuosina noin heiveröinen kasvu oli huolen ja murheen aihe.
Talouskasvun lääkkeeksi on viime päivinä tarjottu panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Ne ovatkin pienen maan menestyksen ehto, mutta akuuttia tilannetta ei niillä oikaista. Pika-avun pitää tulla toisista lähteistä.
Kotimainen kysyntä on asettumissa terveille urille, kun palkat nousevat, korot laskevat ja hidastuva inflaatio kohentaa ostovoimaa. Moni suomalainen kuitenkin pidättelee hankintojaan.
Ja kun tärkeä vientimaa aivastaa, flunssan oireet tuntuvat myös täällä. Suomen nousua jarruttaa nyt hyytynyt kasvu Saksassa, Ruotsissa ja Kiinassa. Kun Volkswagen kertoo sulkevansa tehtaita Saksassa, se tietää huonoa myös Suomelle.
Suomessa totuttiin siihen, että talous kääntyy heikon vaiheen jälkeen lopulta aina kasvuun. Viimeiset puolitoista vuosikymmentä ovat tuota uskoa koetelleet.
Kun vain osa menestyksestä on kotimaisista päätöksistä kiinni, niiden tulisi olla erityisen fiksuja ja ideologisista lukkiutumista vapaita.