Talouselämä käsitteli Hanhikiven ydinvoimalahankkeen Venäjä-riskejä keskiviikkona julkaistussa artikkelissaan. Jutussa kerrotaan, että toimituksen saamien vinkkien mukaan riskeistä vaietaan poliittisista syistä. Toimintaa on ohjannut pelko Venäjän reaktioista ja esimerkiksi perusteellista riskianalyysia ei ole tehty.
Supon toimintaa tuntevan tahon mukaan suojelupoliisi on kiristänyt otettaan Oulussa ydinvoimalahankkeen seuraamisen tehostamiseksi. Jutussa kerrotaan, ettei Supo suoraan vastaa siihen, johtuuko resurssien lisääminen juuri ydinvoimalahankkeesta. Sen mukaan hankkeeseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka tulisi tutkia perusteellisesti.
Puolustusministeriö antoi viime syksynä lausunnon, jonka mukaan Hanhikiven Venäjään liittyvät turvallisuusriskit on selvitettävä. Ministeriö pitää myös tärkeänä suomalaisen määräysvallan turvaamista hankinnoissa sekä Fennovoiman taustayhtiön omistuksessa.
Asiakirjat salataan
Useita tietoja Hanhikiveen liittyen on määritelty salassa pidettäviksi. Esimerkiksi vuonna 2015 Fennovoiman omistajiin kuuluvan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaaksi tuli kroatialainen Migrit Solarna-yhtiö, joka myöhemmin paljastui venäläistaustaiseksi bulvaaniyhtiöksi.
Yhtiöstä tehtiin selvitys, jonka keskeisiä osia Työ- ja elinkeinoministeriö salaa edelleen. Salatut kohdat liittyvä esimerkiksi yhtiön venäläisiin taustahahmoihin ja salaamista perustellaan liikesalaisuuksilla.
Fennovoiman hankkeessa avainroolissa on Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto. Siellä Puolustusministeriön penäämää turvallisuusselvitystä ei ole vielä valmisteltu.
– Emme ole tässä vaiheessa tekemässä sellaista selvitystä. Olemme käyneet keskusteluja puolustusministeriön ja muiden viranomaisten kanssa näistä asioista, kommentoi energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen Talouselämälle.
Hankkeen omistajalla suora yhteys Venäjän valtioon
Jutussa Venäjään ja kansainväliseen kriisinhallintaan erikoistunut asiantuntija, tohtori Timo Hellenberg huomauttaa, että Fennovoiman päärahoittajalla ja laitostoimittajalla eli venäläisellä Rosatomilla on suorat suhteet Venäjän valtioon.
Hellenbergin mukaan vastuu Hanhikiven tapaisten hankkeiden kokonaisvaltaisesta ja jatkuvasta riskiarviosta tulisi olla valtioneuvostotasolla. Nyt johtovastuuta ei ota oikein yksikään sektoriviranomainen, Hellenberg kommentoi jutussa.
Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola kertoo Talouselämälle, ettei Fennovoima näe hankkeessaan riskejä Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta.
– Fennovoiman Hanhikivi 1 voimalaitos on yksityisten suomalaisten yritysten toteuttama hanke, emmekä näe hankkeessamme tällaisia aspekteja. Voimalaitos rakennetaan suomalaisten vaatimusten mukaan ja laitosta tulee operoimaan Fennovoima suomalaisena yrityksenä, Kotola kommentoi.
Fennovoima olisi Kotolan mukaan kuitenkin "ehdottomasti" avoin Puolustusministeriön ehdottamalle riskianalyysille.
