Käräjäoikeus: Omis­ta­jal­ta ka­ran­nut koira puri toista koiraa ja miestä Rak­si­las­sa

Jääkiekko: Kärpät ru­tii­ni­voi­tol­la kiinni ko­ti­etuun – Seu­raa­vak­si edessä tup­la­pe­lit HIFK:ta vastaan

Hyvinvointialueet: Me­ri-Lap­pi pohtii eroa­van­sa Lapista ja liit­ty­vän­sä Poh­tee­seen

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus
Tilaajille

Ta­lous­elä­mä heräsi luon­to­ka­toon, ja se antaa uutta toivoa

Luonnon monimuotoisuuden suojelu ei onnistu, jos talouden päättäjät eivät havahdu nykyisen kehityksen vahingollisuuteen. Onneksi heräämistä on nyt tapahtumassa.

Maapallon edellisestä sukupuuttoaallosta on 65 miljoonaa vuotta. Tuolloin suurtuhon pani liikkeelle nykyiseen Meksikoon iskeytynyt asteroidi.

Nyt eletään kuudetta sukupuuttoaaltoa, eikä sen aiheuttaja tullut taivaalta tai tulivuoren uumenista eikä se johdu mannerlaattojen liikahteluista. Taustalla on ihmisen toiminta.

Sukupuuttoaallosta puhumiselle on perusteet muutoksen nopeuden ja rajuuden takia. Maailmanlaajuisen luontokadon arvioidaan nyt etenevän 100 – 1 000-kertaista nopeutta luontaiseen muutoksen verrattuna, ja juuri ihmisen vaikutuksesta.

Noin miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, kuuluu Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n  arvio.

Suomessakaan tilannetta ei voi kehua. Neljä vuotta sitten valmistuneen uhanalaisuusarvion mukaan esimerkiksi lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.