Kuristavatko kehysriihen päätökset edelleen ostovoimaa?
Ostovoiman heikentäminen enemmistöltä on lyhytnäköinen tapa hakea tasapainoa julkiseen talouteen. Kun suuri joukko kotitalouksia joutuu kiristämään kulutustaan, kysyntä hiipuu, yritysten myynti laskee ja investoinnit lykkääntyvät.
Samaan aikaan varakkaampien kulutus ei yleensä kasva vastaavasti, koska lisätulot päätyvät säästöihin tai sijoituksiin. Lopputulos on talous, jossa raha ei kierrä.
Kestävä kasvu syntyy siitä, että mahdollisimman monella on varaa kuluttaa ja tehdä työtä. Siksi ostovoimaa on vahvistettava erityisesti pieni- ja keskituloisilla.
Keinoja ovat esimerkiksi työn verotuksen keventäminen alemmissa tuloluokissa sekä kohdennetut tuet, jotka menevät suoraan kulutukseen. Tämä ei ole pelkkää tulonsiirtoa, vaan tehokasta talouspolitiikkaa: nämä eurot palaavat nopeasti takaisin yrityksille ja verotuloiksi.
Samalla työllisyyttä on parannettava aidosti, ei vain tilastoissa. Tarvitaan kannusteita työn vastaanottamiseen, mutta myös kysyntää työlle.
Julkiset investoinnit infrastruktuuriin, energiaan ja rakentamiseen luovat työpaikkoja nopeasti ja houkuttelevat yksityisiä investointeja perässä. Pk-yritysten kasvua voidaan tukea keventämällä byrokratiaa ja helpottamalla rekrytointia.
Pitkällä aikavälillä ratkaisee tuottavuus. Koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen panostaminen ei näy heti, mutta ilman niitä Suomi ei kilpaile kansainvälisesti.
Kasvu ei synny leikkaamalla, vaan laajentamalla talouden perustaa. Kun ihmisillä on työtä ja rahaa käyttää, syntyy kysyntää, joka ruokkii uusia työpaikkoja. Tämä on yksinkertainen, mutta usein unohdettu perusasia.
Esa Kauppi
(kok.), Oulu