Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tai­puu­ko kunta elin­voi­ma­työ­hön samalla kun pe­rus­pal­ve­lu­ja pitää ke­hit­tää?

Kuntien rooli muuttuu taas. Tammikuussa 2025 työllistämisen asiantuntijaorganisaatiot lisäävät kuntien ja vastuukuntien henkilöstömäärää huomattavasti työllisyydenhoidon siirtyessä valtiolta kunnille. Testissä ovat niin työllisyydenhoidon organisaatiot kuin koko kuntaorganisaatio.

Johtajuutta muutoksessa tarvitaankin niin kuntaorganisaatioiden sisällä kuin korostuneesti myös sidosryhmätyössä. Päätös siitä, hoidetaanko kunnissa työllisyyttä vai työttömyyttä, määrittää sidosryhmätyötä merkittävästi.

Sote-muutoksesta on kulunut vai puolitoista vuotta. Osin integraatiota tehtiin etupainotteisesti, mutta suuressa osassa Suomea integraatiotyö lähti liikkeelle vasta pakon edessä. Aikaa uudistuksesta on kulunut sen verran, että selkeästi alijäämäinen sote-sektori saa osakseen aiheellista ja aiheetonta kritiikkiä.

"Kuntien toiminnasta sote-uudistuksen jälkeen noin kolmannes on sivistystointa ja te-uudistuksen jälkeen elinvoima- ja työllisyystoimen osuus kasvaa merkittävästi."

Kuntien toiminnasta sote-uudistuksen jälkeen noin kolmannes on sivistystointa ja te-uudistuksen jälkeen elinvoima- ja työllisyystoimen osuus kasvaa merkittävästi. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien aleneviin valtionosuuksiin on yllättänyt monet kunnat – negatiivisesti. Miten pelonsekaisin tuntein te-uudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen odotetaan? Kuka oikeasti uskoo kunnille kustannusneutraaliin malliin?

Kuntien talousjohtamista siis haastetaan entisestään, kun valtionosuuksien ennustettavuus vaikeutuu ja rahoituksen epävarmuus kasvaa. Pidemmällä aikajänteellä kuntien talousjohtamiseen taas vaikuttaa vahvasti kuntien elinvoima ja syntyvyys.

Syntyvyyden lasku suurimmassa osassa Suomea ja ikääntyneiden määrän nousu laskee kunnallisverosta saatavia tuloja kunnissa ja nostaa samalla menoja sote-sektorilla. Elinvoimatyöhön panostamalla kunnille jaettava osuus yhteisöverosta noussee ja työllisyyden kohentuessa kunnallisverojen nousevat tulot voivat parantaa tilannetta.

Joutuuko elinvoimatyö kuitenkin uhriksi, kun puntarissa ovat lakisääteiset peruspalvelut kuten varhaiskasvatus ja perusopetus? Elinvoimaa ja hyvinvointia vahvistavat myös toisen ja korkea-asteen koulutus, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnot. Mistä säästetään ja mihin panostetaan, jotta kunta ylipäätään pysyy elinvoimaisena?

Huhtikuussa 2025 valitaan uudet valtuustot niin kuntiin kuin hyvinvointialueille. Jatkuvuudesta ja johdonmukaisuudesta talouden tasapainottamiseksi on pidettävä huoli vaaleista huolimatta. Johtavilta viranhaltijoilta ja päättäjiltä vaaditaan erityisesti valppautta, mukautumista, joustavuutta ja reagoimista. Mikään muu ei kuntasektorin taloudenpidossa ole varmempaa, kuin jatkuva muutos.

Milla Bruneau

johdon suorahakukonsultti, kunta- ja aluevaltuutettu (kok.), Lahti