Pääkirjoitus

Syyrian uuden johdon kauniit lu­pauk­set pun­ni­taan pian, Venäjän puo­lel­ta on odo­tet­ta­vis­sa las­kel­moi­tu hy­my­kam­pan­ja

Syyrian kapinalliset liehuttivat islamilaista lippua valtaamassaan Damaskoksessa maanantaina.
Syyrian kapinalliset liehuttivat islamilaista lippua valtaamassaan Damaskoksessa maanantaina.
Kuva: Omar Haj Kadour / AFP / Lehtikuva

Syyrian sisällissota päättyi viikonloppuna kestettyään lähes 14 vuotta. Mahdollista on valitettavasti se, että sota päättyi vain toistaiseksi.

Diktaattori Bashar al-Assadin hallinto on joka tapauksessa kaatunut. Itsevaltias perheineen sai "humanitaaristen syiden" perusteella turvapaikan Venäjältä. Samalla päättyi al-Assadin perheen 54-vuotinen valta. Onko Syyriassa edessä pysyvämpi rauhan tila, selviää ehkä jo pian.

Syyrialaisten suurelle enemmistölle al-Assadin kaatuminen on kuitenkin suurenmoinen uutinen. Maassa on tunnettu kaikki diktatuurien ongelmat kansalaisvapauksien verisestä tukahduttamisesta pidäkkeettömästi rehottavaan korruptioon ja viime aikoina myös syviin talousvaikeuksiin.

Kestävä rauhan tila tarjoaisi Syyriasta lähteneille miljoonille sotapakolaisille kotiinpaluun mahdollisuuden. Ensimmäisenä liikkeelle lähtevät nyt naapurimaihin menneet pakolaiset. Palaavatko Euroopassa jo vuosia eläneet syyrialaiset, on epävarmempaa.

Valitettavasti mahdollista on se, että edessä on vain lyhyt taisteluton jakso. Syyrian oppositiota yhdisti al-Assadin kaataminen, mutta nyt pitäisi kyetä jakamaan valta. Sen sujuminen rauhallisesti ei ole moskeijassa kuulutettu.

Voittoon päättynyttä kapinallisten hyökkäystä johti al-Qaidasta aikoinaan oppinsa ammentanut Abu Muhammad al-Jolani armeijoineen. Pääoppositioryhmiä maassa on kolme muutakin, joukossa esimerkiksi maan koillisosassa laajoja alueita hallitsevat kurdit.

Pian selviää sekin, kuinka lujia ovat al-Jolanin lupaukset vähemmistöjen kuten maan kristittyjen oikeuksien takaamisesta, samoin se, millainen on naisten asema uudessa Syyriassa. Afganistanissa islamistit peruivat kauniit puheensa heti valtaan noustuaan.

Syyrian vallanvaihdokset suuria häviäjiä ovat Iran ja Venäjä. Ne kumpikin tukivat al-Assadia taktisista syistä, valtapyyteitään toteuttaakseen. Nyt kummallakaan ei ollut kykyä pelastaa liittolaista. Shiiamuslimien johtamalla Iranilla on nyt myös vaikeampaa vaikuttaa Libanonin asioihin, välissä kun on sunnijohtoiseksi muuttunut Syyria.

Venäjälle ja Vladimir Putinille al-Assadin kaatuminen on viiltävä arvovaltatappio. Kreml ei kyennyt tukemaan liittolaista, mikä kertoo maan sotakoneen toimivan nyt Ukrainan sodan takia äärirajoilla.

Samalla Venäjä joutuu pelkäämään, että se menettää Syyriassa sijaitsevat sotilastukikohtansa. Todennäköisesti alkamassa on siksi monin lupauksin höystetty Kremlin hymykampanja Syyrian uusien vallanpitäjien suuntaan.

Venäjän viestinten kielenkäytössä terroristit muuttuivat jo hyökkäyksen edetessä aseellisiksi oppositioksi ja maanantaina jo neutraalisti uusiksi vallanpitäjiksi. Venäjä kärsii vakavasta uskottavuusongelmasta, sillä vain toista viikkoa sitten sen sotilaskoneet vielä pommittivat kapinallisia Syyrian pohjoisosissa.