Syr­jä­seu­dul­le muut­ta­mi­sen riskit voivat näkyä asun­to­lai­nan korossa tai va­kuuk­sien mää­räs­sä: "Rea­lis­mi voi iskeä päin asuk­kaan näköä jul­mas­ti­kin, kun talo ei me­ne­kään kau­pak­si"

Sijainti itsessään ei vaikuta asuntolainan myöntämiseen, vaan tärkeintä on maksukyky.

Kasvukeskuksissa asuntoon lainan saaminen on helpompaa kuin syrjäseuduille.
Kasvukeskuksissa asuntoon lainan saaminen on helpompaa kuin syrjäseuduille.
Kuva: Leinonen Jukka

Syrjäseudulle muuttava asuntolainan hakija saattaa joutua varautumaan korkeampaan lainakorkoon tai suurempiin vakuuksiin kuin kasvukeskuksesta asuntoa etsivä. Näin kerrotaan suurista suomalaispankeista STT:lle.

Syrjäseudulle muuttava lainanottaja saattaa joutua maksamaan korkeampaa marginaalia, joka on pankin osuus asuntolainan korosta.

Sijainti itsessään ei vaikuta asuntolainan myöntämiseen, vaan tärkeimmässä roolissa on aina asiakkaan maksukyky. Pankki on ensisijaisesti kiinnostunut siitä, että asiakkaalla säilyy maksukyky myös yllättävissä tilanteissa, mikä varmistetaan niin sanotulla stressitestillä. Selviäisikö asiakas esimerkiksi suuresta koronnoususta?

Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala huomauttaa, että syrjäseudulle muuttaminen on usein suurempi riski asiakkaalle itselleen kuin pankille. Pajalan mukaan sijainnista riippumatta omakotitalo on usein tarkkaan harkittu hankinta ja talossa on tarkoitus asua pitkään.

– Pankin näkökulmasta omakotitaloihin harvoin liittyy luottoriskejä, sillä usein kohteet ovat pitkälti maksettuja, kun niistä halutaan eroon. Jos talo on kovin kaukana kaupungista, realismi voi iskeä päin asukkaan näköä julmastikin, kun talo ei menekään kaupaksi.

Pajala kertoo, että Suomen syrjäisimmillä seuduilla on paljon asuntokantaa, jonka markkina-arvo ei ole lähelläkään hintaa, joka niistä on aikoinaan maksettu.

Lainat painottuvat kaupunkeihin ja lähikuntiin

Kaupungistumisen trendi on kiihtynyt entisestään viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja pankkien myöntämät asuntolainat painottuvatkin vahvasti kaupunkeihin. Myös kaupunkien viereiset kunnat kiinnostavat etenkin omakotitaloasujia, kerrotaan Nordeasta, Säästöpankista ja Osuuspankista.

– Suomalaiset haluavat asua lähellä työpaikkojaan, ja kun työt ovat kaupungissa, myös asuminen keskittyy niihin. Samaan aikaan syrjäisemmät kunnat hiipuvat. Tällä hetkellä jo selvästi suurin osa kaikista asuntolainoistamme myönnetään kasvukeskuksiin, Nordean Pajala kertoo.

Osuuspankin asuntorahoituksista vastaavan johtajan Kaisu Christien mukaan ostettavan kohteen vakuusarvo katsotaan aina tapauskohtaisesti. Arviointi perustuu asunnon markkinahintaan, johon vaikuttavat kohteen sijainnin lisäksi myös muun muassa asunnon koko, toteutustapa, kunto ja myyntiaika.

Christie kertoo arvion tekemisen olevan helpompaa kaupunkialueilla, joissa asuntokauppoja tehdään paljon ja jossa on saatavilla runsaasti vertailutietoja. Myös yksilölliset erot asuntojen välillä ovat usein pienempiä kaupungeissa.

Pankki varautuu aina markkinamuutoksiin

Pankissa varaudutaan aina siihen, että asuntomarkkinoilla voi tapahtua muutoksia ja vakuuden arvo voi laskea. Kaupungistumistrendin myötä tämä on todennäköisempää syrjäisemmillä ja harvaan asutuilla alueilla. Kohdetta voi olla vaikeampi myydä ja myyntiaika on todennäköisesti pidempi.

– Jos asuntolainakohteeseen liittyy suurempia riskejä, luotolle voidaan vaatia lisävakuuksia tai myönnettävän luoton määrää voidaan pienentää, Christie sanoo.

Säästöpankkiryhmän liiketoimintajohtaja Karri Alameri kertoo pankin olevan erityisen huolellinen ostettavan kohteen arvon määrittelyssä paikkakunnilla, joissa asuntojen kysyntä on vähentynyt. Jos rahoitushankkeeseen ja tarjottaviin vakuuksiin liittyy pankin näkökulmasta riskejä, kuten vakuusvaje tai pieni omarahoitusosuus, se nostaa usein lainan korkoa.