Tuore väestöennuste herättää ymmärrettävästi huolta. Syntyvyyskeskustelu on kuitenkin jäänyt sutimaan ongelmakeskeisyyteen ja syyllistämiseen. Syntyvyys laskee maailmanlaajuisesti ja ilmiö näyttää tulleen jäädäkseen, joten on syytä nostaa keskusteluun myös sen hyvät puolet.
Monilla lapsettomilla työvuodet ovat ehjempiä: he eivät jää vanhempainvapaalle ja poissaolot ovat usein vähäisempiä. Kun osa väestöstä elää ilman perhevapaiden aiheuttamia katkoksia, yhteiskunta saa joustoa ja jatkuvuutta. Tästä hyötyvät etenkin lapsiperheet ja työnantajat.
Lapsettomilla voi olla myös muita paremmat edellytykset antaa aikaansa läheisilleen sekä kansalaistoimintaan kuten vapaaehtoistyöhön.
Vähemmän lapsia tarkoittaa pienempiä taloudellisia paineita varhaiskasvatukseen, koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja moniin muihin julkisiin palveluihin. Tämä mahdollistaa resurssien ja verovarojen suuntaamisen vahvemmin palveluiden kehittämiseen ja iäkkään väestön hoivaan.
Liikakansoituksen hidastuminen on askel kohti seuraavien sukupolvien hyvän elämän mahdollistamista. Luonnonvarojen kulutuksen, jätteiden ja päästöjen väheneminen on välttämätöntä, jotta tulevaisuus maapallolla voidaan turvata.
Huomionarvoista on, että samalla kun suuri enemmistö suomalaisista haluaa kunnianhimoisempia ilmastotekoja, Perhebarometri 2023:n mukaan huoli ilmastonmuutoksesta on yhteydessä madaltuneeseen haluun hankkia lapsia.
On kuitenkin surullista, että osa joutuu lykkäämään tai luopumaan lapsitoiveistaan vallitsevien olosuhteiden takia. Taloudellinen epävarmuus, uupumus, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus kaventavat ihmisten mahdollisuuksia elää toiveidensa mukaista elämää.
Sosiaalinen kestävyys Suomessa on heikentynyt. Yhteiskunta ei toimi kestävällä tavalla, jos se ei pysty vastaamaan oikea-aikaisesti ja -tasoisesti ihmisten tarpeisiin. Jos tukea olisi saatavilla ennen kun kriisit kärjistyvät, myös keskustelu väestönkehityksestä ja vapaudesta valita haluaako vanhemmaksi voisi edetä painostavasta arvostavaksi.
Lotta Marsch
sosionomi, Oulu