Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen ma­sen­nus kos­ket­taa tu­han­sia äitejä – Van­hem­pien jak­sa­mi­seen tulee in­ves­toi­da jo odo­tus­ai­ka­na

Vanhemmaksi tuleminen on yksi elämän suurimmista ilon aiheista ja ihmeistä.

Kuitenkin tuoreiden tutkimusten mukaan peräti 28 prosenttia äideistä kärsii jostain masennusoireesta raskauden aikana ja jopa 20 prosenttia äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Keskiviikkona 6. toukokuuta vietetään kansainvälistä äitien mielenterveyspäivää. Päivän tärkeänä tavoitteena on lisätä tietoisuutta vanhempien, erityisesti raskaana olevan tai jo synnyttäneen äidin, mielenterveyden merkityksestä.

Vanhempien jaksamiseen tulee investoida jo odotusaikana. Suomen neuvolajärjestelmä on loistava ja tavoittaa odottavat vanhemmat hyvin.

Onkin tärkeää, että ammattilaiset neuvoloissa kysyvät suoraan perheen voimavaroista, jaksamisesta ja mielenterveydestä sekä ohjaavat tarvittavan tuen piiriin.

Oman haasteensa elämäntilanteeseen tuo myös ruuhkavuodet, joita monissa perheissä eletään. Perhe tuo elämään merkitystä ja iloa, mutta ruuhkavuosina myös organisointia ja jatkuvaa metatyötä.

Neuvolapalveluissa tulee huomioida monimuotoiset perheet, ja varmistaa synnytyksen jälkeinen tuki koko perheelle. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeitä perheille tarkoitettuja palveluja, joten riittävä rahoitus näille järjestöille on varmistettava.

"Neuvolapsykologien säätäminen lakisääteiseksi palveluksi lisäisi alueellista yhdenvertaisuutta."

Vuonna 2025 syntyi 45 835 lasta, joten 20 prosenttia on helposti yli 8 000 synnytyksen jälkeisiin masennukseen sairastunutta äitiä.

Synnytyksen jälkeistä masennusta on eri tasoista. Useimmilla sairaus alkaa lievillä oireilla, mutta hoidon saamisen viivästyessä tilanne pahenee ja monimutkaistuu. Tämä on kallista niin inhimillisesti yksilölle kuin taloudellisesti yhteiskunnalle.

Masennuksesta voi kuitenkin toipua ja suurin osa toipuukin täysin, kun hoitoa ja apua saa ajoissa.

Äidin psyykkisellä voinnilla tiedetään olevan vahva yhteys lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Äitien mielenterveyttä voidaan tukea ennaltaehkäisevillä palveluilla, kuten kattavilla neuvolapalveluilla ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluilla.

Neuvolapsykologien säätäminen lakisääteiseksi palveluksi lisäisi alueellista yhdenvertaisuutta.

Kuka tahansa meistä voi sairastua, joten tietoisuuden lisääminen odotusajan ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on tärkeää. Avoin puhe aiheesta vähentää stigmaa ja vanhemman kynnystä ottaa asia puheeksi.

Toivotan meille kaikille vanhemmille voimia ja valoa päiviin, muistetaan olla myös armollisia itsellemme.

Miina-Anniina Heiskanen

Demarinaisten varapuheenjohtaja, Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu (sd.)