Syyskuussa julkaistun pk-barometrin mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueen yrittäjien henkilöstön muutosodotukset ovat edelleen positiiviset (+5) ja huomattavasti paremmat kuin tänä keväänä ja vuosi sitten. Tämä tarkoittaa sitä, että osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni.
”Yritykset tarvitsevat uutta työvoimaa selvästi enemmän kuin kevään pk-barometrin tulosten perusteella. Nykyisestä työvoimastakaan ei haluta luopua”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Pohjois-Pohjanmaalla yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on (-6). Suhdannenäkymän saldoluku on siis hieman kohentunut keväästä. Saldoluku on kuitenkin huonompi kuin koko maassa (0).
Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihtoa kuvaava saldoluku on noussut vuoden takaiselle tasolle (+16), kevään barometrissa se oli (+13) ja vuosi sitten (+16). Kannattavuuden saldoluku on edelleen miinuksella (-5). Koko maan vastaavat saldoluvut ovat liikevaihdon osalta (+10) ja kannattavuuden (-9).
Alavireinen suhdannenäkymä
”Yleinen suhdannenäkymä Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä on alavireinen ja alle valtakunnan keskiarvon. Siitä huolimatta alueemme yrittäjät näkevät saldolukujen perusteella parannusta niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin osalta. Pk-yritysbarometrin tulosten mukaan täällä tavoitellaan tervettä kasvua. Se on oikea tapa pyrkiä kohti parempia aikoja ”, tiivistää Kolehmainen.
Viimeisen 12 kuukauden aikana 56 prosenttia yrityksistä kertoo investoineensa koneisiin ja laitteisiin, 52 prosenttia ilmoittaa kouluttaneensa henkilöstöä ja 49 prosenttia kertoo investoineensa tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja digitalisaatioon.
Eniten investointien kohteista koetaan kehittämistarvetta digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen ja seuraavaksi eniten yhteistyö- ja verkosto-osaamiseen.
Vientiä ja kansainvälistymistä
Alueen yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua 6 prosenttia ja kasvuhakuisia ilmoittaa olevansa 32 prosenttia yrityksistä.
Pohjois-Pohjanmaalla kasvua on mahdollisesti lähdetty hakemaan palvelujen viennin kautta, sillä vienti ja liiketoiminta ulkomaille oli kasvanut puolessa vuodessa 17 prosentista 23 prosenttiin. Kasvua on haettu muun muassa Euroopasta ja Yhdysvalloista.
Kuitenkin valtaosa alueemme yrityksistä, 92 prosenttia, ilmoittaa kyselyssä että ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluja.
“Pk-yritysten viennin edistämisestä on tehtävä koko maakunnan yhteinen asia. Olemme viennin määrässä jäljessä muuta Suomea. Valtakunnallisestikaan pk-yritysten viennin lisäys ei vedä vertoja esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle. Kansainvälistymispalveluissa on myös petrattavaa”, Kolehmainen alleviivaa.
Pk-yrityksillä on myös paljon kehitettävää myynnissä ja markkinoinnissa, henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Kyselyyn vastanneiden yritysten kasvun ja kehittämisen pahimmat esteet liittyvät yleiseen suhdannetilanteeseen, työvoiman saatavuuteen, kustannustason nousuun ja kilpailutilanteeseen.
Yritykset tekevät erinomaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Kyselyn mukaan on kuitenkin olemassa paljon yrityksiä, jotka eivät ole vielä löytäneet oppilaitosyhteistyön hyötyjä.
Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään hieman enemmän tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä. Kaikkien oppilaitosten kanssa tehdään opinnäytetöitä, työharjoitteluja ja erilaisia työssäoppimisen muotoja.
Pk-barometrissa oli mukana tänä syksynä 4155 yrittäjää, jotka vastasivat kyselyyn netissä.
Yritykset valittiin mukaan kyselyyn kiintiöidyllä satunnaisotannalla.
Pk-yritysbarometrissä selvitetään suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä.
Lisäksi tiedustellaan yritysten kasvunäkymiä sekä kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyviä tekijöitä.
Tutkimustuloksissa esiintyy käsite saldoluku.
Saldoluku kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta.