Suojelupoliisi julkaisi kirjasen nimeltä Kansallisen turvallisuuden katsaus 2026. Julkinen yhteenveto uhkakuvista ei ole harvinaista, sillä viime vuosina Supo on kertonut Suomen turvallisuuden riskeistä vuosittain selonteoissaan. Katsauksen voi lukea vapaasti myös Supon internetsivuilla.
Avoimuus kuuluu demokratian ytimeen. Sen Supokin näyttää sisäistäneen. Supon tärkein tehtävä on, että se hankkii olennaista turvallisuustietoa valtion ylimmän johdon päätöksenteon tueksi. Selvää on, että kansallinen tiedustelupalvelu toimii enimmäkseen salaa eikä se kerro lähellekään kaikkea tietoa julkisuuteen.
Uutta on, että Supo hakee maaliskuun ajan tavallisia kansalaisia tiedustelutehtäviin. Vuonna 1949 perustettu Supo on toki aina pestannut avustajia, mutta näin julkisesti heitä ei ole aikaisemmin haettu.
Nyt palkataan kielitaitoisia ja erityisesti venäjän tai kiinan kieltä osaavia henkilöitä. Kaksi julkilausuttua kieltä ilmaisevat, miltä suunnalta erityisesti Supo haluaa koota tietoa. Valituilta ei edellytetä aikaisempaa viranomaiskokemusta, mutta koulutus henkilötiedusteluun luvataan antaa.
Henkilötiedustelu on vaativaa työtä, jossa on muistettava laillisuuden rajat. Historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa tiedustelu lipeää laittomaksi vakoiluksi. Yhteiskunta muuttuu aina ahdistavaksi, jos kansalaiset urkkivat toisiaan. Suomalaisessa avoimessa yhteiskunnassa ei ole syytä edetä liialliseen ihmisten valvontaan, ei edes kansallisen turvallisuuden nimissä.
Venäjä on Suomen suurin turvallisuusuhka, ja tämä sanotaan nykyään peittelemättä. Supo on kuitenkin useampaan otteeseen varoittanut, ettei Venäjän kyvyistä ja toiminnasta luotaisi liioiteltua kuvaa. Supon mukaan esimerkiksi Itämeren meriliikenteen häirintä ei välttämättä ole Venäjän etujen mukaista.
Venäjän sotilaalliset intressit muuttunevat, kun Ukrainan sota loppuu jossain vaiheessa. Supon päällikkö Juha Martelius arvioi Ylen A-studiossa, että sotilaallinen painopiste voi silloin siirtyä pohjoiseen, mikä vaikuttaisi erityisesti Pohjois-Suomeen. Venäjällä on Kuolan alueella isoja tukikohtia ydinaseineen ja sukellusveneineen.
Turvallisuusuhkat eivät liity vain sotilastoimintaan tai terrorismiin. Supo esimerkiksi huomauttaa, että Suomi on entistä riippuvaisempi muualla maailmassa sijaitsevista datakeskuksista. Kriittisten tietojen säilyttäminen pilvipalveluissa lisää tietoturvan riskejä.
Huomattavaa on, että Supo nostaa asuinalueiden eriytymisen eli segregaation uudenlaiseksi kansallisen turvallisuuden uhaksi. Joillekin asuinaluille kasautuva huono-osaisuus altistaa nuoria rikollisverkostojen värväykselle. Supo kertoo selvittävänsä poliisin kanssa segregaation yhteyttä katujengirikollisuuteen ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.
Huolta herättävät myös lisääntyneet kotikoulut. Supo epäilee kotiopetuksen lisäävän ääriajattelua. Suomessa kouluopetusta voidaan antaa kodeissa, mikä vaatisi tiukempaa valvontaa ellei kotiopetusta kielletä kokonaan.