Kaikki tarvitsevat jossain elämänsä vaiheessa kuntien peruspalveluita. Monikaan kuntalainen ei tiedä, kenen peukalon alla päätökset palveluista ovat. Kun kuntapalveluita siirretään kuntayhtymiin, päätöksentekijät karkaavat entistä kauemmas tavallisista tallaajista.
Näin on käynyt esimerkiksi Ylivieskassa, Nivalassa, Sievissä ja Alavieskassa, jotka perustivat sosiaali- ja terveydenhoidosta vastaavan kuntayhtymä Kallion. "Ei ole tietoa, ketkä näistä asioista päättävät", ylivieskalainen Jussi Kemell, 31, ja nivalalainen Janne Tolonen, 26, toteavat.
Kysymys on varsin suuresta asiasta, sillä kuntien menoista reilusti yli puolet siirtyi vajaa vuosi sitten kuntayhtymään.
Osan tietämättömyydestä miehet laskevat omaan piikkinsä: asioista ei ole otettu selvää oma-aloitteisesti. "Mutta ei niistä ole kovin selvästi kerrottukaan", Tolonen napauttaa.
Etääntyminen voi
viedä halun äänestää
Kalliossa luottamushenkilöinä ovat kuntien valitsemat edustajat. Edustajien valintaan kuntalaisilla ei ole paljon vaikutusmahdollisuuksia, vaan vallan jakavat kuntapäättäjät keskuudessaan. Vaaliuurnilla on tosin mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä valtaa ovat jakamassa.
Nivalalaislähtöinen valtio-opin dosentti Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta toteaa, että vaikuttamisesta ja vallankäytöstä tulee välillisempää kuin aiemmin.
"On aina parempi, kun päättäjät valitaan suorilla vaaleilla", Ruostetsaari sanoo.
Hänen mukaansa on mahdollista, että valta hupenee pois kansan valitsemista valtuustoista ja valtuutetuilta. "Tällainen vaara on olemassa, että kunnallisesta demokratiasta tulee välillisempää ja valta karkaa. Kunnan edustajat ovat mukana yhteistoiminta-alueilla ja ylemmän tason päätöksenteossa, mutta kun on kyse usean kunnan yhteistoiminnasta, yhden kunnan vaikutusmahdollisuus on rajallinen."
Jos päätökset ja niiden tekijät etääntyvät entisestään kuntalaisista, sillä voi olla vaikutusta myös haluun äänestää.
"Jos kunnan palvelutuotannosta vastaa joku ulkopuolinen toimija, helposti koetaan, että ei voida vaikuttaa. Muutenkin kansalaisten keskuudessa on aika paljon sitä ajattelutapaa, että vaaleilla ei voida vaikuttaa."
Päättäjät erimielisiä
mahdollisuuksista
Esimerkiksi Kallion luottamuspaikoilla on vain muutama edustaja kustakin kunnasta. "Sekin mahdollisuus on, että näin valtaa keskittyy yhä harvemmille henkilöille", Ruostetsaari sanoo.
Osa Kallion kuntien luottamushenkilöistä on sitä mieltä, että peruspalveluihin on valtuustosta käsin hankala vaikuttaa. Osan mielestä tilanne on edelleen hyvä.
"Ei valta niin radikaalisti ole siirtymässä muualle kuin yleinen kuva on. Vaaleillahan valtuusto valitaan ja sieltä koostuu Kalliossa mukana olevien joukko", Nivalan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho (kesk.) sanoo.
Täysin päinvastaista mieltä on alavieskalainen valtuutettu Simo Kähtävä (ps.): "Meiltä on päätösvalta viety täysin. Valta on yhtymässä niillä, jotka ovat siellä tekemässä päätöksiä. Alavieskan kahdella yhtymähallituksen edustajalla ei paljon ole mahdollisuuksia."
Ääripäiden välistäkin löytyy mielipiteitä: "Valtuutetun mahdollisuudet vaikuttaa ovat kaventuneet. Aika näyttää, mitkä ne valtuutetun lopulliset tehtävät ovat", sanoo Nivalan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Hannu Keskisarja (kesk.).