Todennäköisesti harva suomalainen suree Nicolas Maduron kaatumista Venezuelassa. Vaalituloksia varastanut, kansalaisvapauksia halveksinut ja maansa talouden romahduttanut diktaattori koki kohtalon, joka hänenlaiselleen sopii oikein hyvin.
Se, miten Maduro kaatui, ei kuitenkaan ansaitse ylistystä: Yhdysvallat hoiti asian hyökkäämällä itsenäiseen naapurivaltioon. Operaatio oli ehdottomasti kansainvälisen oikeuden vastainen.
Venezuela on suomalaisille kaukainen maa, jonka tapahtumat eivät mielenrauhaamme suuresti horjuta. Se, mitä presidentti Donald Trumpilta on Maduro-operaation jälkeen kuultu, kuitenkin kavahduttaa.
Trump toisti viikonloppuna kahteenkin otteeseen aikeensa liittää Tanskalle kuuluva Grönlanti Yhdysvaltoihin. Mahdollisuus, että Trump tavalla tai toisella toteuttaa aikeensa, näyttää entistä todennäköisemmältä.
Jos näin kävisi, moni kansainvälisten suhteiden peruspilari romahtaisi, eikä vain Tanskan vaan myös Suomen ja koko Euroopan kannalta. Jo nyt usko siihen, että Yhdysvallat on Euroopan turvallisuuden viimekätinen takaaja, on historiallisissa pohjalukemissa.
Käytännössä Trumpin uhkausten muuttuminen todeksi Grönlannissa merkitsisi nykyisenlaisen Naton loppua ja Euroopan turvallisuuden paiskautumista entistä riskialttiimpaan tilaan.
Suomen asema on nyt ahdas. Tästä huolimatta Suomen on tuettava samaan pohjoismaiseen perheeseen kuuluvaa Tanskaa niin, ettei asiasta jää pienintäkään epäselvyyttä.
Presidentti Alexander Stubbin viesti myöhään sunnuntai-iltana kirkasti Suomen kantaa. Stubb tviittasi, että "Vain Tanska ja Grönlanti päättävät niitä koskevista asioista" ja että "Suomi tukee pohjoismaista ystäväämme, Tanskaa".
Viesti oli selvästi koordinoitu Ruotsin ja Norjan pääministereiden Ulf Kristerssonin ja Jonas Gahr Støren kanssa. Häveliäästi kaikki kolme myös jättivät sanomatta, mitä uhkaa vastaan tuki annetaan.
Mitä tuki käytännössä on, voi joutua testiin jo lähiaikoina. Vahva tuki Tanskalle saattaisi johtaa suomalaisten jäänmurtajakauppojen peruuntumiseen, mutta se hinta kannattaa maksaa. Suomen luotettavimmat kumppanit turvallisuuden takaamisessa löytyvät nyt muista pohjoismaista.
Euroopan kannalta olisi parasta, jos Trumpin tavoitteet Venezuelassa kokisivat mahalaskun. Se syövyttäisi tämän suosiota kotikentällä ja ehkä hillitsisi rauhan nobelista unelmoivan presidentin hyökkäysuhoa muualla.
Se, miten Yhdysvaltain hyökkäys Venezuelaan vaikuttaa Eurooppaan Ukrainan sodan kautta, jää vielä nähtäväksi. Vladimir Putinille liittolainen Maduron kaatuminen oli kuitenkin kiusallinen takaisku.
Tosin ikävämpikin tulkintavaihtoehto on: Putin jätti Venezuelan Trumpin armoille sillä ajatuksella, että tämä jättää Ukrainan Venäjän armoille.
Lähipäivinä ja -viikkoina on viisasta varautua myös huonoihin kehityskulkuihin.