Valokuitukaivuut ovat herättäneet Oulun alueella paljon keskustelua. Moni on kysynyt, miksi samoja katuja avataan yhä uudelleen. Kalevan mukaan Oulun kaupunki korjasi kesällä 2025 kuitukaivujen jäljiltä yli 50 hehtaaria katu- ja viheralueita, noin 70 jalkapallokentän verran. Kesällä korjauksia tehtiin yli 30 kaupunginosassa.
Ongelma on rakenteellinen. Sama katu kaivetaan auki, koska sille rakennetaan useita kilpailevia verkkoja. Miksi samalle kadulle tarvitaan moninkertainen kaapelointi? Viranomaiset ovat antaneet rakentamisen muotoutua rinnakkaisten, suljettujen verkkojen kilpailuksi ja sysänneet vastuun valinnasta ja seurauksista kuluttajille.
Kun kuitutyömaa jättää jälkeensä huonosti paikatun kadun, vastuu on aina ensisijaisesti työn tilaajalla eli valokuituoperaattorilla. Operaattori valitsee urakoitsijansa ja asettaa laatuvaatimukset. Tilaajan velvollisuus on valvoa, että työt tehdään lupaehtojen mukaisesti ja alueen asukkaita kunnioittaen.
Ruotsissa verkot on rakennettu pitkälti avoimiksi: kuitu upotetaan maahan kerran, ja palveluntarjoajat kilpailevat alueiden asiakkaista yhden infran päällä. Kuluttaja saa valinnanvapauden palveluihin, eikä katua avata jokaisen toimijan takia. Alueelle saadaan kerralla kattava verkko, eikä jälkiliittymiä varten tarvitse enää tehdä isoja kaivauksia. Verkkojen kattavuus on jo noin 85 prosenttia.
Suomessa pahin vaihe on vielä edessä alueilla, missä on päällekkäisiä verkkoja. Kun operaattorit rakentavat lisäliittymiä verkkoihinsa, katuja avataan yhä uudelleen. Kuntien tulisi varautua tähän. Tarvitsemme yhtenäiset, ennakoitavat lupaehdot sekä toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Osassa kuntia ongelmat on selätetty, joten toimivia malleja löytyy.
Päätöksiin viisautta: avoimet verkot, työn tilaajat vastuuseen laadusta ja järkeä varojen käyttöön.
Heikki Kaunisto
toimitusjohtaja, Valokuitunen