Suomen Nato-jäsenyyden etenemistä seurattiin julkisuudessa kuin jännitysnäytelmää. Turkin presidentin mielenliikkeitä tulkittiin kuin Kremlin päättäjien aivoituksia suomettumisen vuosina. Onnellinen jäsenyysratkaisu saatiin lopulta aikaiseksi monien vaiheiden kautta.
Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskeva DCA-sopimus puolestaan on neuvoteltu pitkälti kulisseissa. Suhteessa sopimuksen merkittävyyteen julkisuus on ollut vähäistä.
Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta keskeisen tärkeä. DCA-sopimus on vähintään yhtä merkittävä. Toki ilman Nato-jäsenyyttä Suomi ei olisi voinut liittoutua USA:n kanssa yhtä tiiviisti kuin se hallituksen torstaina hyväksymän DCA-sopimuksen kautta tekee.
Suomi on nyt lopullisesti sinetöinyt kohtalonsa lännen ja Yhdysvaltojen kanssa. Olemme täysivaltaisia kumppaneita.
Sopimuksen tärkein merkitys on syvällisen liittolaisuuden syntyminen. Sillä on myös käytännön vaikutuksia, jotka vahvistavat merkittävästi Suomen puolustusta.
Suomi avaa 15 aluetta, joissa USA:n puolustusvoimat voi maassamme toimia. Siellä voi olla yhdysvaltaisia joukkoja ja niiden tarvitsemaa puolustustarvikemateriaalia.
Toisin kuin Norja, Suomi ei tehnyt edes varaumaa ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen. Niiden Suomeen sijoittaminen toki vaatisi ydinenergialain muuttamista. Se on eduskunnan käsissä. Näillä näkymin ydinaseita ei Suomeen olla sijoittamassa, mutta sitä ei ole sopimuksella poissuljettu.
Joidenkin vasemmistolaisten mielestä DCA-sopimus kaventaa Suomen suvereniteettia. Heidän mukaansa vieras valta ikään kuin miehittää Suomen ampumatta laukaustakaan. Kritiikki on vailla pohjaa.
Kun Suomi on liittynyt Natoon ja tehnyt kahdenvälisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, on loogista ryhtyä tekemään niitä käytännön järjestelyitä, jotka lisäävät Suomen turvallisuutta. Siitä sopimuksessa on kyse.
Suomen turvallisuuspoliittinen asema on DCA-sopimuksen myötä nyt niin vahva kuin se tässä epävakaassa maailmantilanteessa voi olla. Siihen on kolme keskeistä syytä.
Naton viides artikla, niin sanottu muskettisoturipykälä, on niistä ensimmäinen. Hyökkäys mihin tahansa Nato-maahan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan. Liittokunnan vahva ydinasearsenaali on tehokas pelote.
Nyt hallituksessa hyväksytty DCA-sopimus antaa Suomelle tuntuvasti lisäturvaa. Se on ikään kuin työkalu, jolla Naton turvatakuut voidaan laittaa ketterästi käytäntöön. Se toimii myös, jos Nato syystä tai toisesta sakkaa.
Kolmas turvallisuuden tae on Suomen oma vahva puolustus. Sen tietää mahdollinen hyökkääjä Venäjä. Suomen vahva puolustus on kovaa valuuttaa myös Yhdysvaltojen silmissä. Se vahvistaa maidemme välistä kahdenvälistä sidettä. Suomi ei ole puolustuksen suhteen vapaamatkustaja, vaan vahva peluri Venäjän etuvartiossa.
Hallitus julkisti torstaina ne alueet, joissa yhdysvaltaiset sotilaat voivat operoida. Pohjois-Pohjanmaalla ei ole niistä yhtään.
Siitä ei kannata huolestua. Ehkä päätös kertoo siitä, että Oulun seutu ei ole ensimmäisenä uhattuna mahdollisen sotilaallisen eskalaation tilanteessa.
Lapissa kohteita on peräti viisi. Arktinen on kuuma alue.
Venäjä on keskittänyt sotilaallista voimaa Kuolan alueelle. Jäämeren geopoliittinen merkitys on kasvanut ja Lappi tarjoaa sen puolustamiseen syvyyttä Norjan ja Naton avuksi.
Suomessa työskentelevät Yhdysvaltain sotilaiden rikkeet tuomitaan Yhdysvaltain lakien mukaisesti. Kuolemanrangaistuksen Suomi on sopimuksessa saanut rajattua ulkopuolelle. Se on tärkeää.
Suomen lakeja noudatetaan myös tietyissä tilanteissa kuten seksuaalirikoksissa. Sekin on Suomen suvereniteetin kannalta hyvä asia.
Olkaamme siis huolettomia. Sotilaamme ¬- mutta sen lisäksi Nato-maiden ja USA:n taistelijat ovat valveilla.