Äskettäin edesmennyt, laajalti arvostettu opettajani professori Aulis Aarnio korosti luottamuksen merkitystä oikeusvaltiossa. Luottamus on ihmisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välisten suhteiden perusta.
Aarnion mukaan instituutiot ansaitsevat luottamuksen pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella toiminnallaan. Luottamuksen ansaitseminen vaatii jatkuvaa vaivannäköä – mutta luottamus voidaan menettää hetkessä.
Suomi on valtiona luvannut meille kansalaisilleen olla oikeusvaltio. Tämä lupaus sisältää kaksi ulottuvuutta, muodollisen ja sisällöllisen.
Näkyvimpänä muodollisen ulottuvuuden ilmentymänä on lailla säätämisen vaatimus. Oikeusvaltiossa tärkeät yhteiskunnalliset tavoitteet toteutetaan säätämällä niistä lailla. Lakeihin ja lakien noudattamiseen perustuu osaltaan myös luottamus viranomaisiin ja niiden toimintaan.
Oikeusvaltiolla on myös sisällöllinen ulottuvuus. Oikeusvaltio-Suomen lupaus sisältää vahvan sitoumuksen tiettyihin perusarvoihin. Nämä perusarvot on kirjattu perustuslakiimme perusoikeuksina.
Meillä on oikeus luottaa siihen, että nämä perusarvot ovat olennainen osa kaikkea julkista toimintaa. Perusarvot asettavat rajoja ja pidäkkeitä sille, millaisia tarkoitusperiä julkinen valta voi edistää ja millaisin keinoin.
Kansallisin toimin ei esimerkiksi voida oikeuttaa kansainvälisen oikeuden vastaista laitonta hyökkäystä toiseen maahaan. Uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa Suomen toimivan kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi.
Oikeusvaltio Suomen perusarvojen kokoavana johtoajatuksena on ihmisarvon loukkaamattomuus. Ei ole sattumaa, että perustuslakimme ensimmäinen pykälä sisältää velvollisuuden turvata ihmisarvo. Ihmisarvon loukkaamattomuuden turvaamisesta johtuu, että niin perustuslakimme kuin kansainväliset ihmisoikeussopimukset sisältävät ehdottomia kieltoja, kuten kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja joukkokarkotuksen kiellot.
Ehdottomat kiellot asettavat äärirajat poliittiselle päätöksenteolle. Ehdottomia kieltoja ei voi eikä saa punnita muiden perusoikeuksien tai tärkeiden yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten kansallisen turvallisuuden, kanssa. Ehdottomat kiellot on yhteiskunnallisessa päätöksenteossa otettava annettuina, ja hyvästä syystä.
Jäljet nimittäin pelottavat. Jos välineellistetyn maahantulijan ihmisarvon turvaaminen alistetaan kansallisen turvallisuuden tarpeille, otetaan ensimmäinen askel samalla polulla, jonka päässä toteutuivat viime vuosisadan kauheimmat hirmuteot: rikokset ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhat. Siksi juuri nyt meidän jokaisen on syytä pysähtyä ja tunnistaa tilanne: mihin olemme menossa, mitä pakenemme? Emme saa paeta omaa vastuutamme ihmisarvon turvaamisesta. Se ei koske vain poliitikkoja, vaan meitä kaikkia kansalaisina ja kanssaihmisinä.
On aika sanoa poliittisille päättäjillemme: Stop ehdotetulle käännytyslaille. Päätöksentekijöillä olisi nyt tilaisuus ansaita luottamuksemme harkitsemalla asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta ihmisarvoa kunnioittavia vaihtoehtoisia keinoja itärajan haastavan tilanteen hallitsemiseksi.
Juha Karhu
oikeustieteen emeritusprofessori, Lumijoki