Missä vika, kun Suomi on Euroopan kärjessä nuorten huumekuolemissa? Kesällä julkaistu Euroopan huumeraportti 2022 asian paljasti ja yllätti ainakin minut. Uskon, että monella meistä on mielikuva, että Suomessa kyllä on huumeongelma mutta ei niin suuri kuin jossain muualla.
Paitsi että pidämme kärkeä alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa, meillä kuollaan huumeisiin lähes kymmenen vuotta nuorempana kuin Euroopan maissa keskimäärin, 32-vuotiaana.
THL:ssä toimii Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR), joka luo Suomen mallia huumekuolemien ehkäisemiseksi.
HEARin tuottamista tiedoista käy ilmi, ettei surulliselle kärkisijalle löydy yhtä selitystä. Jotain selittää se, että Suomessa ongelmakäyttö siirtyy nopeasti pistämiseen, joka on hyvin riskialtis käyttötapa, ja se, että sekakäyttö on normi. Nuorille ei oikein ole heille räätälöityjä palveluja, eikä heillä ole luottamusta palvelujärjestelmään.
19-vuotiaan tyttärensä huumekuolemasta avautunut äiti (Ilta-Sanomat 8.11.) kertoi omasta häpeästään. Hän ajatteli ihmisten kuvittelevan, että huumeisiin kuolee vain ihmisiä, jotka ovat täysin rappiolla, menetettyjä toivoja. Ehkä hän oli ajatellut itsekin aikaisemmin niin.
Meillä on vallalla leimaava käsitys päihteitä käyttävistä ihmisistä. Jos ihmisellä on huumeongelma, hänestä tulee julkisessa puheessa huumenuori tai narkomaani kuin riippuvuus olisi koko kuva heistä ihmisenä.
Kun THL kysyi päihteiden ongelmakäyttäjiltä tärkeimmistä asioista yliannostuskuolemisen ehkäisemiseksi, he pitivät huumeita käyttäviin ihmisiin kohdistuvien kielteisten asenteiden purkamista toiseksi tärkeimpänä asiana.