Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioehdotus ei näytä tuovan Pohjois-Suomen huoltovarmuuteen liittyville liikennehankkeille lisärahoitusta. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esittelemässä budjettiehdotuksessa liikenneinvestointien pääpaino on selvästi itäisessä Suomessa ja etelän suurissa kaupungeissa.
Karjalan radan kaksoisraiteen jatkaminen sekä Savon ja Etelä-Karjalan maanteiden perusparannukset tulevat varmasti tarpeeseen, samoin kuin Turun Kupittaan aseman joukkoliikennekansi ja Helsingin metroasemien peruskorjaukset.
Silti pohjoisen liikenneväylien jääminen mopen osille ihmetyttää vaikka ei yllätä. Valtiovarainministerin ehdotus noudattelee kevään kehysriihen linjauksia. Sieltä ei odotuksista huolimatta herunut tarvittavaa osarahoitusta Rail Nordicalle.
Rail Nordica on Suomen Väyläviraston vetämä hanke tavoitteena yhdistää Suomen rataverkko tiiviimmin länteen.
Pohjois-Suomen väylien merkitystä huoltovarmuudelle on jaksettu toistaa geopoliittisen tilanteen muututtua, mutta puheet ovat muuttuneet teoiksi harvakseltaan.
Pohjoisen kaupungit toivoivat hallituksen kehysriihestä 43 miljoonan euron suunnittelurahoitusta eurooppalaisen raideleveyden rakentamiseen Oulu-Haaparanta-Rovaniemi -radalle, mutta sellaista ei saatu. Ilman suunnittelun käynnistämistä myöskään EU-rahoitusta ei voi saada.
Reilun 40 miljoonan euron panostuksella suomalaiset voisivat saada jopa puolet radan kokonaiskustannuksista EU:sta. Suomen-osuuden on arvioitu maksavan runsaat 1,5 miljardia euroa. Valtion taloudellinen liikkumatila on ahdas, mutta tätä mahdollisuutta ei kannattaisi jättää käyttämättä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt Rail Nordicaa tärkeänä, mikä on saanut uskomaan, että määrärahaa varataan mahdollisesti tämän syksyn budjetissa. Niin ei näytä tapahtuvan.
Vaikuttaa siltä, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus katsoo liikenneinvestoinneissa harmillisesti taaksepäin. Mieleen tulee siltarumpupolitiikan aikakausi ainakin siinä mielessä, että esitetyt hankkeet ovat perinteisen kansallisia eivätkä vastaa nykyajan kansainvälisyyttä korostaviin haasteisiin.
Kenellekään ei liene epäselvää, että yhteydet pohjoisen kautta länteen nousevat elintärkeiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun liikennöinti Itämeren meriväylillä syystä tai toisesta estyy. Suomi on haavoittuva pussinperä, sillä tuonnista ja viennistä yli 95 prosenttia kulkee Itämerta pitkin.
Eurooppalainen raide Oulusta ja Rovaniemeltä Ruotsiin tarjoaa vaihtoehtoisen väylän suoraan länteen. Tiivis liikenneyhteistyö pohjoisten naapureiden kanssa on tärkeä myös puolustuspoliittisesti. Nato pitää yhteyttä Narvikin satamaan olennaisena.