Saksa on ensi vuonna puolittamassa Ukrainalle antamansa aseavun, kertoo uutistoimisto Reuters omiin lähteisiinsä vedoten. Samaan aikaan Euroopassa varaudutaan Donald Trumpin uudelleenvalintaan ja sitä myötä Yhdysvaltojen sekä vähentävän läsnäoloaan Euroopassa että lisäävän sitä Aasiassa. Tämä ei lupaa hyvää Ukrainalle, mutta ei sen parempaa Taiwanillekaan.
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Trump voittaa marraskuiset presidentinvaalit ja palaa Valkoiseen taloon. Siksi ei ole yhdentekevää, kuinka Trump on vaatinut Taiwanilta “vastinetta” sen saamasta tuesta Kiinan painostusta vastaan. Vaikka Yhdysvallat ei ole virallisesti Taiwania tunnustanut, on Yhdysvallat sen tärkein turvallisuutta takaava kumppani.
Trump antaa ymmärtää että Taiwanilla olisi maailmanlaajuinen puolijohdemonopoli, eikä Yhdysvaltoja haittaisi jos tämä monopoli horjuisi – vaikka sitten Taiwanin suvereniteetin ja taiwanilaisten kustannuksella.
Trumpin puheita on syytä tulkita niiden kontekstissa: Yhdysvalloissa on meneillään vaalivuosi, eikä Trump ole istuva presidentti vaan ehdolla virkaan. Tällä hetkellä hän puhuu siis ensisijaisesti kotiyleisölle ja tekee sisäpoliittista vaalityötä.
Tätä taustaa täytyy siksi peilata sekä Trumpin kannattajiin että Yhdysvaltalaiseen sisäpoliittiseen keskusteluun, joka on äärioikeistolaisempaa kuin muualla maailmassa. Maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa äärioikeistolainen väkivalta on kaksi kertaa suurempi uhka kuin äärivasemmistolainen, ja kaksi kertaa suurempi uhka kuin äärioikestolainen tai -vasemmistolainen väkivalta maailmanlaajuisesti.
Tutkimus on tehty sen jälkeen, kun Trumpin kannattajat vuonna 2021 yrittivät vallata Yhdysvaltain kongressitalon ja kumota presidentinvaalituloksen. Trump oli hävinnyt vaalit ja myöhemmin häntä syytettiin vallankumouskapinaan yllyttämisestä, mutta virkarikossyytteet hylättiin.
Nyt Trump on jälleen ehdolla, ja tällä hetkellä todennäköinen seuraava presidentti. Siksi hänen sanomisiaan – vaalikampanjointia tai ei – on syytä pitää silmällä jo nyt.
Yhdysvallat on maailman ainoa suurvalta. Juuri nyt sen sisäpoliittinen polarisaatio ruokkii globaalia vastakkainasettelua. Ilmiö ei ole uusi, mutta huolestuttavaa on, ettei sille näy loppua: ennemmin vaikuttaa siltä, että nationalismi, protektionismi ja kansainvälisestä yhteistyöstä irtaantuminen on vasta alussa. Venäjä ei välitä sopimuspohjaisesta maailmanjärjestyksestä, Kiina ei välitä ihmisoikeuksista ja nyt Yhdysvallatkin vaikuttaa sulkeutuvan muulta maailmalta ennennäkemättömällä tavalla.
Poliittista realismia on todeta, että Donald Trump saattaa olla seuraava Yhdysvaltojen presidentti ja “maailman mahtavin mies”. Suomi ei valitse USA:n presidenttiä eikä käytä äänivaltaa sen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joten meidän vaihtoehdoksemme jää varautua ja sopeutua. Parhaiten tämä onnistuu, kun Naton eurooppalaiset jäsenmaat jatkavat oman puolustuksensa vahvistamista.
Naton huippukokouksessa Washingtonissa kerrottiin 23:n maan 32:sta saavuttaneen Naton puolustusbudjettitavoitteen, kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös Ukrainan tukeminen on ottanut hitaita mutta varmoja askeleita eteenpäin.
Takapakkia ei ole varaa ottaa missään Euroopan maassa: ei Unkarissa eikä Saksassa. Ukrainan ja Euroopan turvallisuus kulkevat käsi kädessä, ja sen eteen meidän on töitä tehtävä.
Suomen etu on vahva Eurooppa, tapahtui muualla maailmalla mitä tahansa – ja oli Yhdysvaltain presidentti kuka tahansa.
Jarno Limnell
sotatieteiden dosentti, kansanedustaja (kok)