Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Suomen talous on taan­tu­mas­sa – edessä on me­no­leik­kauk­set ja ve­ro­tuk­sen ki­ris­tä­mi­nen

Presidentinvaalit ovat tammikuussa vallanneet poliittisen julkisuuden. Eduskunta on istuntotauolla.

Siksi maamme hallitus on viime päivät saanut olla melkoisen rauhassa julkiselta arvostelulta, vaikka maan taloudesta kuuluu synkkiä uutisia.

Nordea julkisti kuluneella viikolla talousennusteen. Jättipankki ennakoi Suomen taloudelle haastavaa alkuvuotta. Talous painuu taantumaan, kun korkeat korot painavat talouskehitystä.

Euroopan keskuspankki päätti torstain kokouksessa pitää korkotason ennallaan, joten ainakaan lähiaikoina korkotason lasku ei tuo vetoapua.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti viime viikolla oman näkemyksensä talouden tilanteesta ja hallituksen talouspolitiikan onnistumisesta. Sekään ei ollut mukavaa luettavaa Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

Tämän vuoden talousnäkymät ovat heikentyneet, ja Suomen talous toimii alle normaalin kapasiteettinsa, kuuluu neuvoston arvio.

Hallituksen toimet eivät talousasiantuntijoista koostuvaa arviointineuvostoa vakuuta.

Työllisyysohjelma, jonka varaan Orpon hallitus on paljon laskenut, on arviointineuvoston mielestä epätasapainoinen.

Siinä korostetaan yksipuolisesti työllistymisen kannustinesteiden poistamista. Arviointineuvoston mukaan hallitus ei ota huomioon ihmisten ammattitaidon ja terveyden merkitystä eikä kohtaanto-ongelman laajuutta. Työpaikat ovat eri paikassa kuin työttömät.


Korkea korkotaso hillitsee erityisesti asuntokauppaa ja rakennusinvestointeja.
Korkea korkotaso hillitsee erityisesti asuntokauppaa ja rakennusinvestointeja.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen/arkisto

Talouspolitiikan arviointineuvosto pitää ongelmallisena myös hallituksen maahanmuuttolinjauksia. Kansalaisvaatimusten tiukentaminen ei ole omiaan lisäämään Suomen houkuttelevuutta ulkomailta tulevista työntekijöistä. Heitä tarvittaisiin kipeästi paikkaamaan ikääntyvän Suomen työntekijäpulaa.

Arviointineuvosto ja Suomen taloutta arvioinut kansainvälinen valuuttarahasto IMF moittivat hallitusta siitä, että velkaantumista ei ole saatu kuriin.

Osasyynä tähän on se, että verotulot eivät kasva toivottua tahtia. Liikenteen sähköistyminen uhkaa heikentää entisestään verokertymää tulevina vuosina.

IMF edellyttää hallitukselta leikkausten ja rakenneuudistusten lisäksi veronkiristyksiä. Myös arviointineuvosto uskoo, että julkisen talouden remontti ei onnistu ilman veronkorotuksia.


Hallituksen on jatkettava talouden sopeuttamista. Valtiovarainministeri Riikka Purra arveli Ylen A-studiossa, että lisäsopeutustarve voi nousta jopa yli aikaisemmin arvioidun 1,5 miljardin euron. Se tulee kirpaisemaan monia.

Hallitus on toistaiseksi nojannut menosäästöihin. Niitä hallitus tekee lisää, mutta se ei yksin riitä. Verotusta on myös kiristettävä, jos velkaongelma halutaan ratkaista.

Työn verotusta hallitus ei halua kiristää. Se on viisas linja. Toinen merkittävä verokertymä saadaan arvonlisäverosta, jonka nostaminen lienee vääjäämättä edessä.

Se iskee kaikkiin ja leikkaa osaltaan kansalaisten ostovoimaa, jota inflaatio on jo voimalla supistanut.