Suomi hakee ryhtiä EU-vaikuttamiseen. Hallitus määritteli alkuvuonna avaintavoitteensa kaudelle 2024–2029. Myös periaatepäätös EU-ennakkovaikuttamisesta on hyväksytty. Ne sisältävät tavoitteen nostaa Suomen kansallisen edun edistäminen ja puolustaminen jokaisen ministeriön keskeiseksi prioriteetiksi.
Pidän linjausta kansallisen edun edistämisestä merkittävänä. Suomi on ollut monissa lainsäädäntöhankkeissa jälkikäteisesti valvomassa omia etujaan. Luen hallituksen linjauksia siten, että nyt ymmärretään se, että Suomen elinvoimaa on puolustettava itsekkäämmin. Yksi osa tätä on maamme logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen.
On perusteltua vaatia enemmän kilpailukykyä vahvistavia toimia. Pelkästään sijaintimme johdosta suomalaisyrityksillä on suuremmat logistiikkakustannukset kuin kilpailijamaillamme.
Tuoreen logistiikkaselvityksen mukaan yritysten logistiikan kokonaiskustannukset vuonna 2022 olivat 50,5 miljardia euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 39,3 miljardia euroa. Kasvu on hurja, ja se tulee kasvamaan esimerkiksi merenkulun päästökaupan myötä. Sijaintimme kartalla näkyy nyt monella tavalla.
Suomen pitää olla vaativa EU-vaikuttamisessaan. On arvioitu, että yli 70 prosenttia kuljetusalaan vaikuttavasta lainsäädännöstä on vähintäänkin osin sidonnaista EU-säädöksille. Kuljetusalan piirissä onkin viime vuosina tuotu esiin kriittisiä näkemyksiä esityksistä, jotka heikentävät suhteellisesti Suomen logistisista kilpailukykyä ja vaikuttavat yritysten toimintaan. Ne ovat usein pohjoiseen maahamme sopimattomia.
Nostan esimerkiksi Suomen kuljetuskaluston koon. Suomella on käytössään Euroopan suurimmat mitat ja massat. Ne ovat osa logistista kilpailukykyämme.
Komissio ehdotti, että Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä esimerkiksi ajoneuvojen korkeutta olisi madallettu 40 sentillä. Järjetöntä. Onneksi Euroopan parlamentti äänesti maaliskuussa niiden puolesta. Käsittely EU-elimissä jatkuu edelleen ja tiedän varmuudella, että ilman SKALin tekemää työtä tätä muutosta ei olisi tapahtunut. Jatkossa on huolehdittava, että Suomen asema ei heikkene samankaltaisissa väännöissä.
Suomen erityispiirteet on siis tunnistettava entistä vahvemmin. Ne korostuvat nyt, kun sijaintimme ja asemamme on muuttunut itärajan sulkeuduttua. Suomi on yhä enemmän saarimainen suhteessa muuhun Eurooppaan. Suomen saavutettavuuden turvaaminen on entistäkin tärkeämpää. Siksi liikenteen toimintaedellytyksiä tulee parantaa.
Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa energian saatavuuteen ja samalla myös ilmastotavoitteisiin. Päästövähennysten rinnalla huomio pitää kiinnittää EU:n kilpailukykyyn. Tämä ei ole yksin kuljetussektorin ongelma. Se on oleellista teollisuuden, kansainvälisen kaupan, yritysten sijoittumisen ja huoltovarmuuden kannalta.
Poliittiset lakot vähentävät väistämättä yritysten kiinnostusta sijoittua Suomeen. Lakot eivät kestä loputtomiin, mutta pitkällä aikavälillä pitää kiinnittää huomiota siihen, miten päätökset vaikuttavat Suomessa tehtäviin investointeihin ja työpaikkoihin. Nyt pitää ryhtyä valvomaan kansallisia etujamme entistä voimakkaammin.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry