Viime sodassa huomasimme, ettei meitä auttanut hädän hetkellä kukaan. Naapuri Ruotsi auttoi meitä vapaaehtoisjoukoin, mutta ei sallinut apuvoimien kauttakulkua maansa läpi. Viime sodassa isänmaa tarvitsi poikiaan ja pojat taistelivat uljaasti Suomelle itsenäisyyden.
Marsalkka Mannerheim: "Sotilaat! Olen taistellut monilla rintamilla, mutta en ole nähnyt vertaisianne sotureita. Olen ylpeä teistä. Olen yhtä ylpeä uhrista, jonka tarjoaa köyhän majan poika siinä kuin rikaskin".
Ilolla ja ylpeydellä ajattelen Lottia, heidän uhrimieltään ja uupumatonta työtään.
Sodan jälkeen urheita sotilaitamme ei arvostettu, vaan kysyttiin ivallisesti: Miksi menitte sotimaan? Minä voin vastata tähän kysymykseen: Siksi sodittiin jokaisesta maakaistaleesta, että Suomella on itsenäisyys ja tulevat sukupolvet saavat elää vapaassa maassa.
Viimeistään nyt itsenäisyyden taistelleille tulee tehdä kunniaa. Presidentin linnaan 6.12. tulee kutsua Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleet, sotaveteraanit, sotainvalidit, sodassa kaatuneiden omaiset, sotaorvot ja kaikki, jotka ovat joutuneet sodasta kärsimään.
Itsenäisyyspäivän juhla kuuluu itsenäisyyden puolesta taistelleille uljaalle Suomen kansalle. Itsenäisyyspäivän viettoa voidaan jatkaa seuraavana päivänä, jolloin juhlia jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Suomessa on turvauduttu Jumalaan niin sodan kuin rauhan aikana.
Urho Kekkonen aloitti Suomen kansainvälisen rahantahtoisen suurvaltapolitiikan, sitä jatkoivat Martti Ahtisaari, Elisabet Rehn ja Tarja Halonen.
Kekkosen ulkopolitiikka perustui suurvaltapolitiikassa eturistiriitojen ulkopuolella olemiseen. Suomi on ulkopolitiikassaan selviytynyt mallikkaasti. Esimerkiksi Suomessa järjestettiin vuonna 1975 Helsingin ETYK-kokous, jossa valtioiden päämiehet kokoontuivat keskustelemaan rauhasta, yhteistyöstä ja turvallisuudesta.
Suomen tulisi järjestää samanlainen tilaisuus uudelleen. Suomen asema on ainutlaatuinen suurvaltapolitiikassa ristiriitojen sovittelija. Jos Suomi liittyy johonkin sotilasliittoon kuten Natoon, se menettää vaikutusvaltaisen asemansa.
Suomen ei tule osallistua Libyan sotaan. Jos suomalaiset ampuvat yhdenkin laukauksen tai vievät sota-aluksensa konfliktialueelle, Suomi menettää suurvaltapolitiikassa sovittelijan aseman. Suomea tarvitaan myöhemmin Libyan sodassa rauhan rakentajana ja sovittelijana.
Markku Vihanto kansanedustajaehdokas (kd.) Sotkamo