Parkkipaikat: Ko­ko­sim­me Oulun park­ki­hal­lit kar­tal­le ja sel­vi­tim­me, mitä pit­kä­ai­kai­nen py­sä­köin­ti maksaa

Kolumni: Kas­vaa­ko Teams-opis­ke­li­jois­ta it­se­op­pi­nei­ta hui­ja­rei­ta?

Luitko jo tämän: Täh­ti­tor­nin kah­vi­lan tu­ki­muu­ri on vaa­ras­sa sortua

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Tilaajille

Suomen kedot ja niityt koot­tiin kansiin – Ou­lu­lai­sen kas­vi­tie­tei­li­jän Ari-Pek­ka Huhdan kirja esit­te­lee kaikki Suomen pe­rin­ne­mai­se­ma­tyy­pit

Katso kuvia Pohjois-Suomen perinnemaisemista.

Uhanalaisista perinnemaisemista kirjan tehnyt Ari-Pekka Huhta esittelee museonäytteeksi tallennettua tummatulikukkaa, joka on vanhan asutuksen seuralaislaji.
Uhanalaisista perinnemaisemista kirjan tehnyt Ari-Pekka Huhta esittelee museonäytteeksi tallennettua tummatulikukkaa, joka on vanhan asutuksen seuralaislaji.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

– Vielä 1990-luvun alussa perinnemaisemille ei ollut oikein vakiintuneita käsitteitä, kasvitieteilijä Ari-Pekka Huhta muistelee.

Puhuttiin pienmaisemista ja puolikulttuurikasvillisuudesta. Huhta alkoi perehtyä perinteisiin luontotyyppeihin ja niiden kasvilajistoon jo vuonna 1989, kun hän alkoi tehdä graduaan aiheesta.

2000-luvun alussa aiheesta valmistui Suomen ensimmäinen valtakunnallinen perinnemaisemien kartoitusprojekti, ja sanat perinnemaisema ja perinnebiotooppi iskostuivat paitsi alan terminologiaan, myös laajempaan kielenkäyttöön.

Nyt Huhta on koonnut pitkän kokemuksensa ja tietämyksensä aiheesta kansien väliin: lähes 500-sivuinen teos Opas perinnemaisemiin — Niitut, kedot, ahot ja metsälaitumet menee painoon maaliskuun alussa.

Niittu on vanhahtava niityn synonyymi, ja päätyi kirjan nimeen kustannusyhtiön toimitusjohtajan ehdotuksesta. Tausta on Seitsemässä veljeksessä, jonka alussa ”Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halki-leikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennen kuin joutui laitumeksi kylän karjalle”.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.