Päätoimittajan kolumni: Maailma muut­tuu, mutta median tehtävä on kirkas

Kaupat: Ou­lu­lai­nen ruo­ka­kaup­pa on herk­ku­ja pur­sua­va näh­tä­vyys, jota tullaan ih­met­te­le­mään kauem­paa­kin

Hoitojonot: Pohde aikoo purkaa ti­lan­net­ta vuok­ra­työ­voi­mal­la ja li­sä­työl­lä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Suomen ja Ruotsin tur­val­li­suus­pal­ve­lut ovat va­ruil­laan Venäjän vai­ku­tus­yri­tyk­sis­tä Na­to-pää­tös­ten alla

Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan tilanne on juuri nyt rauhallinen, kun Venäjän huomio on Ukrainassa ja kotimaassa. Suomesta ei löydy halukkaita yhteistyöhön venäläisdiplomaattien kanssa.

Helsinki

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Venäjän yritykset vaikuttaa vilkasta Nato-keskustelua käyvään Suomeen ovat toistaiseksi olleet rajallisia. Tästä huolimatta suomalaisten täytyy olla valmiina Venäjän yrityksiin käynnistää erityisesti kyber- ja informaatio-operaatioita Suomessa, Pelttari sanoo.

Hän kuvasi keskiviikkona tilannetta Suomessa toistaiseksi rauhalliseksi. Venäjällä on kuitenkin Pelttarin mukaan todennäköisesti nyt poikkeuksellinen tarve tiedustelutiedolle, mikä johtanee yrityksiin tehdä kybertiedustelua Suomen Nato-kysymyksen tiimoilta.

Pelttari kertoo odottavansa aiempien viikkojen tapaan myös lisää uusia palvelunestohyökkäyksiä suomalaisiin verkkokohteisiin.

– Meidän täytyy olla myös yhteiskuntana valppaita suojelemaan kriittistä infrastruktuuria mahdollisesti vakavampia ja tuhoisampia kyberhyökkäyksiä vastaan, hän sanoi.

Pelttarin mukaan Venäjän alhaista aktiivisuutta Suomessa selittää se, että venäläisten tiedusteluviranomaisten huomio on keskittynyt Ukrainassa käytävään sotaan sekä vakauden ylläpitämiseen kotimaassa. Lisäksi Venäjän mahdollisuudet henkilötiedusteluun Suomessa ovat rajalliset.

– Pääasiassa siksi, että suomalaisten halukkuus tehdä yhteistyötä venäläisten diplomaattien kanssa on alhainen, Pelttari selvitti.

Supon johto arvioi, että Venäjällä on todennäköisesti nyt poikkeuksellinen tarve tiedustelutiedolle, mikä johtanee yrityksiin tehdä kybertiedustelua Suomen Nato-kysymyksen tiimoilta.
Supon johto arvioi, että Venäjällä on todennäköisesti nyt poikkeuksellinen tarve tiedustelutiedolle, mikä johtanee yrityksiin tehdä kybertiedustelua Suomen Nato-kysymyksen tiimoilta.
Kuva: YURI KOCHETKOV

Nato- ja öljymaa Norja kiinnostaa Venäjää

Pelttari tapasi Helsingissä pohjoismaiset kollegansa, Ruotsin turvallisuuspalvelun Säpon päällikön Charlotte von Essenin ja Norjan turvallisuuspalvelun PST:n päällikön Hans Sverre Sjövoldin.

Von Essen kertoi myös Ruotsin viranomaisten lisänneen valmiuttaan vastata vaikutusyrityksiin Ruotsin oman Nato-keskustelun johdosta.

– Venäjä voi ajatella, että heillä on nyt rajoitettu aikaikkuna, missä vaikuttaa Ruotsin päätökseen Natoon liittymisestä, von Essen sanoi.

Hänen mukaansa on vaikeaa ennustaa, millaisen muodon Venäjän vaikuttamisyritykset saavat.

– Se voi tapahtua monella tapaa yhtä aikaa: vaikuttamisella mediaan, yleiseen mielipiteeseen ja päätöksentekijöihin tai puuttumisella tärkeisiin palveluihin ja toimintoihin sekä tukemalla ryhmiä, jotka lietsovat yhteiskunnallista levottomuutta, von Essen luetteli.

Hans Sverre Sjövoldin mukaan pohjoismaisten turvallisuuspalveluiden työssä ja haasteissa on paljon yhteistä. Norjassa ei tosin tarvitse enää pohtia sitä, miten joku mahdollisesti yrittäisi vaikeuttaa maan liittymistä Natoon. Sen sijaan Norjasta pyritään urkkimaan tietoa siitä, mitä Nato ajattelee eri asioista.

Venäjän tiedustelutoimintaa Norjassa hän kuvaa vilkkaaksi, mikä johtuu paitsi Nato-jäsenyydestä myös maan merkityksestä suurena öljyn- ja kaasuntuottajana.