Karhunpeijaiset: Sha­maa­ni­viu­lis­ti he­rät­te­lee karhua

Kolumni: "Mie­les­tä­ni ty­pe­rin­tä, mitä toi­mit­ta­ja voi tehdä on kir­joit­taa it­ses­tään"

Suomen en­sim­mäi­nen pal­lo­laa­jen­nus­ro­bot­ti koe­käy­tös­sä OYSissa – tu­le­vai­suu­des­sa lääkäri voi olla ope­raa­tion aikana vaikka toi­ses­sa kau­pun­gis­sa

Kuvituskuva sairaalasta.
Kuvituskuva sairaalasta.
Kuva: Tiina Wallin

Sepelvaltimotauti on edelleen Suomessa merkittävä kansansairaus, ja sen hoitamiseksi tehdään vuosittain noin 14 000 pallolaajennusta. Suomen ensimmäinen robotiikka-avusteinen pallolaajennus tehtiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa 3. toukokuuta.

Erikoissairaanhoidon laitetoimittaja EPS Vascular Finland Oy on yhteistyössä Siemens Healthineersin kanssa lanseerannut Suomeen Corindus CorPath GRX -pallolaajennusrobotin. Robotti avustaa kardiologia sepelvaltimosuonen pallolaajennuksen tekemisessä. Yhtiöt ja yliopisto kertovat asiasta mediatiedotteessaan.

Robotin käytön hyötyinä on etenkin röntgensäteilylle altistumisen väheneminen toimenpiteen aikana. Lisäksi tietyissä tilanteissa se helpottaa toimenpiteen yhteydessä käytettävän verkkoputken tarkkaa asemointia.

Pallolaajennuksissa lääkäri, hoitajat ja potilas altistuvat verisuonien kuvantamisen yhteydessä röntgensäteilylle. Robotin ansiosta lääkärin ja hoitajien ei tarvitse olla potilaan vieressä, vaan he voivat olla etäämpänä, eri tilassa tai jopa eri kaupungissa, kun etähoitomahdollisuudet paranevat.

Yksittäisissä tutkimuksissa on arvioitu säteilyn määrän vähentyneen käytännössä nollaan.

Robotiikan käyttö parantaa myös työskentelyergonomiaa.

– Koska raskaita lyijyliivejä ei tarvita, ja lääkäri voi työskennellä istualtaan, työhyvinvointi ja jaksaminenkin paranevat, sanoo OYSissa robotiikka-avusteisesti pallolaajennustoimenpiteitä tehnyt sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Matti Niemelä tiedotteessa.

Robottiavusteisuus vie myös hoitajien työtä askeleen pidemmälle, he voivat ottaa entistä isomman osan toimenpiteestä hoitaakseen.

Niemelä pitää etuna myös sitä, että robotiikan avulla lääkäri pystyy asemoimaan toimenpidekohdassa esimerkiksi verisuonta suonen sisältä auki pitävää verkkoputkea tarkasti milli kerrallaan. Robotin algoritmien ansiosta työ standardoituu.

– Robotille on opetettu maailman parhaiden kardiologien tekniikat, kuvaa EPS Vascular Finlandin toimitusjohtaja Pasi Loukiainen.

Yhdysvalloissa robottiavusteisia pallolaajennuksia on tehty muutamia vuosia. Ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa Corindus CorPath GRX -laitteen käyttö aloitettiin vuoden 2021 alussa Tukholman Södersjukhusetissa, missä toukokuun alkuun mennessä oli robottiavusteisesti hoidettu 25 sydänpotilasta.

Corindus-robotin käyttö Suomessa aloitettiin pallolaajennuksista, mutta laitetta kehitetään käytettäväksi myös esimerkiksi aivoverisuonien toimenpiteisiin.

Suomessa 23 sairaalayksikössä hoidetaan sydänpotilaita, mutta vain viidessä yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan aivoverenkiertohäiriöistä kärsiviä potilaita. Robottiavusteisesti etänä yliopistosairaaloiden osaaminen saataisiin myös keskussairaaloiden käyttöön.

– On kiinnostava ajatus, että keskussairaalat voisivat yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa hoitaa potilaat robottiavusteisesti etänä. Aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa aika on kriittinen tekijä. Mitä nopeammin potilas saadaan hoitoon, sitä paremmat ovat toipumisennusteet. Jos pystytään estämään halvaantuminen, ja jos potilas toipuu täysin omatoimiseksi, se on yhteiskunnallekin iso säästö, arvioi OYSin neurointerventioradiologian apulaisylilääkäri Matti Isokangas.

Hän uskoo, että etähoidot voisivat olla yksi vaihtoehto, kun aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoon pääsyn nopeutta kehitetään.

– Tekniikan lisäksi keskussairaaloihin tarvitaan kuitenkin myös erikoiskoulutettua henkilökuntaa ja 24/7-hoitovalmius, mikä on tekniikkaakin isompi kysymys.