Suomi puhuu mielellään arktisesta osaamisestaan, vaikka meillä ei ole yhteyttä arktiselle merelle. Huippuvuorisopimus (Svalbard Treaty) takaa kuitenkin mahdollisuuden ja oikeuden arktiseen merelliseen läsnäoloon. Venäjä ja Kiina ovat ymmärtäneet tämän ja niiden tutkimustoiminta Barentsburgissa ja Ny-Ålesundissa on konkreettista arktista valtapolitiikkaa.
Grönlannista käyty keskustelu ja Yhdysvaltain kovaääniset vaatimukset saaren asemasta muistuttavat, että arktiset alueet eivät ole enää syrjäistä periferiaa vaan suurvaltojen kilpailukenttää.
Kiinnostus Grönlannin harvinaisiin maametalleihin, sotilastukikohtiin ja merireitteihin on johtanut vaatimukseen saada saari Yhdysvaltain omistukseen. Samalla Tanska, Grönlanti, EU ja Nato ovat joutuneet selkeästi puolustamaan alueen nykyistä asemaa. Tämä on herätyskello myös Suomelle: jos emme itse ole näkyvästi mukana arktisella näyttämöllä, muut kyllä keskustelevat arktisten alueiden tulevaisuudesta meidän ohitsemme.
Kun ilmasto lämpenee, meidän "arktisuutemme" kirjaimellisesti sulaa silmissä. Jos haluamme olla todellinen arktinen valtio, meidän on oltava siellä missä arktiset olosuhteet säilyvät. Jäämeren Huippuvuorilla toimiva suomalainen tutkimuslaitos olisi luonnollinen askel vahvistamaan asemaamme arktisena valtiona.
Suomalainen osaaminen ja tutkimus istuisi Huippuvuorille erinomaisesti. Geologia, maapallon massakeskittymien ja akseliasennon muutokset, lumen ja jäätiköiden rakenne, permafrost ja atmosfääritutkimus ovat aloja, joissa meillä on jo vahvaa tieteellistä ja teknistä osaamista. Huippuvuorille sijoittuva suomalainen tutkimusasema olisi luonnollinen tutkimuspaikka arktiselle osaamisellemme, jolle olisi kasvavaa kysyntää, kun pohjoiset merireitit avautuvat ja investoinnit siirtyvät yhä pohjoisemmaksi.
Läsnäolo Huippuvuorilla vahvistaisi Suomen asemaa arktisen teknologian ja palvelujen tarjoajana ja antaisi meille vihdoin konkreettisen läsnäolon arktisella merialueella ja sananvaltaa siellä. Näin Suomi vahvistaisi asemaansa arktisena toimijana ja osaajana.
Jos otamme omat arktiset puheemme tosissamme, seuraava looginen askel on kääntää ne konkreettiseksi läsnäoloksi arktisella merialueella, Huippuvuorilla. Muuten vaarana on, että jäämme arktisessa politiikassa sivustakatsojan rooliin – samalla kun Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat jatkavat pohjoisten merialueiden tulevaisuuden määrittelyä meidän puolestamme
Timo Lindborg
dosentti, tekniikan tohtori, Oulu