EU:lta on välttämätöntä odottaa paljon ja syystä. Ukrainan tarpeet, Venäjän hyökkäyssota ja Trumpin heitot perusteluna on surullista mainita.
Pohjoinen europarlamentaarikko Katri Kulmuni totesi Kalevan haastattelussa 25.10. myös onttouden EU:sta puhumisessa. Asia ei muutu nykyisellä otsikoiden lööppijournalismilla, esimerkiksi kasvisnakkipuheilla.
Suomella on ongelmia ja tekemisen velkaa EU:n asetusten, direktiivien ja muiden päätösten noudattamisessa ja toimeenpanossa. Asiaesimerkkinä ja sen kanssa pitkään toimineena en osaa ohittaa vuosia hoitamatta jäänyttä EU:n päätöstä Ruotsin ja Suomen Perämerenkaarta osana EU:n liikenteen ydinverkkoa TEN-T.
Teollisen Perämerenkaaren liikenneverkkoamme – samalla työllisyyttä ja kilpailukykyä – on ajettu reilut neljännesvuosisata. Vasta nyt ja vasta sota ja huoltovarmuus ovat herättäneet päättäjiä. Tunnin juna Turkuun on kuitenkin ollut ja on edelleen liikennepolitiikan isojen hankkeiden keskiössä. Yksistään nykyisen pääministerin turkulaistausta ei asiaa selitä.
Suomen ja Ruotsin yhteiset Perämerenkaaren EU-hankkeet ovat peräisin jo 1990-luvulta. Yhteinen TEN-T edunvalvonta oli vuosia tiivistä, ja lopulta 2012 saatiin EU:n päätöksellä kaari (Bothnian Arc) osaksi EU:n liikenteen ydinverkkoa. Tässä on tarpeen nostaa avainkumppanina Luulaja, siellä erikseen kunnanneuvos Karl Petersen ja hänen vaimonsa, europarlamentaarikko Ewa Hedkvist Petersen.
Loppuvaiheeseen saatiin tärkeä Suomen ja Ruotsin ministerien Merja Kyllösen ja Catharina Elmsäter-Svärdin yhteisesitys liikennekomissaari Siim Kallasille.
Suomen liikennepolitiikka on EU:n päätöksen tuesta huolimatta ollut ala-arvoista. Kaksoisraiteen puuttuminen pohjoisen radalta on aiheuttanut ongelmia toisensa jälkeen. 2010-luvulla lopetettiin Oritkarin raskaan liikenteen yhdistettyjen kuljetusten toiminta valmiista lastaus- ja purkuterminaaleista huolimatta. Kaksoisraide olisi taannut kunnolliset aikataulut toimijoille.
Kaksoisraidetta on pidetty keskeisenä asiana Pohjois-Suomen elinkeinoelämän ja kestävän logistiikan kannalta. Lähijunaliikenteestäkin on puhuttu vuosia, mutta sille ei ole ollut tarjolla edellytyksiä. Ruotsin Norrtåg esitti jo 2007 paikallisjunaa välille Oulu–Luulaja.
Suomessa ei ole rata-asiassa toiminut EU-, liikenne- ja alue-/koheesiopolitiikka eikä kestävä kehitys. Ruotsi sen sijaan on panostanut Perämeren raide-, maantie-, lento- ja meriliikenteen parantamiseen, ja saanut siihen tueksi miljardeja EU-rahoitusta.
Tarvitsemme päättäjiltämme Suomessa ja Brysselissä näennäisen EU-keskustelun sijaan asiapohjaisuutta, avoimuutta ja määrätietoisuutta Suomen ja EU:n rooleissa ja päätöksissä.
Kalervo Ukkola
kaupunginjohtaja (arvonimi), Oulu